JULKAISUTIEDOT

Näkövammaisten Airut

Numero 12/2018

17.12.2018

Näkövammaisten liitto ry:n jäsenlehti

107. vuosikerta

11 numeroa vuodessa printtilehtenä, verkkolehtenä, Daisy-äänilehtenä, pistekirjoituksella, sähköisenä Luetus-julkaisuna ja pdf-näköislehtenä.

Julkaisija:

Näkövammaisten liitto ry

PL 30

00030 IIRIS

p. 09 396 041

airut@nkl.fi

www.airutlehti.fi

Toimitus

Päätoimittaja:

Marika Mäkinen

p. 09 3960 4652

p. 0500 417 670

marika.makinen@nkl.fi

Taitto, ilmoitukset:

Aatu Komsi

p. 09 3960 4651

aatu.komsi@nkl.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:

Niina Juntunen

p. 09 3960 4656

lehtitilaus@nkl.fi

ISSN 0355-5666

Helsinki 2018

Tuettu Veikkauksen tuotoilla.

Elektronisen julkaisun tuottaja:

NKL/Tiedonhallintapalvelut

Pääkirjoitus: Kohti aitoa kohtaamista

Teksti Marika Mäkinen

Kun kirjoitan tätä vuoden viimeistä pääkirjoitusta, on marraskuun loppu ja jouluun aikaa vajaa kuukausi. Pimentyvässä iltapäivässä työhuoneeni ikkunan takana aukeaa toistaiseksi lumeton ja riisuttu maisema, kun luonto vähitellen asettuu talvi≡asentoon.

Tänä vuonna olemme viettäneet Näkövammaisten liitossa 90-vuotisjuhlaa. Vuoden kohokohta oli lokakuun 11. päivä, kun Iiris-keskuksessa Helsingissä järjestettiin pyöreiden vuosien kunniaksi Avoimet ovet -tapahtuma. Kaiken kaikkiaan juhlimaan kokoontui tuhatkunta ihmistä. Näin tilaisuudesta tuli liiton tähänastisen historian suurin yksittäinen yleisötapahtuma.

Avoimien ovien kautta liitto sai paljon myönteistä julkisuutta ja ilahtunutta palautetta. Yhteinen voimainponnistus kannatti, sillä samalla tuli esiteltyä, kuinka monipuolista näkövammaistyötä liitossa ja koko Suomen näkövammaisyhteisössä tehdään. Omaa mieltäni lämmitti erityisesti huomata, miten koko liiton henkilökunta puhalsi tilaisuuden henkiin ja iloisella asenteella tarjosi vieraille parastaan.

Näkövammaisten liiton ensi vuoden teemana on kohtaamisia. Ajatuksena on katsoa aktiivisesti yhteisöstä ulospäin ja luoda tilaisuuksia kaikenlaiselle kohtaamiselle ja vuoropuhelulle. Kohtaaminen on perinteisesti myös yksi joulun punaisista langoista: kiireetön yhdessäolo perheen, ystävien ja läheisten kanssa.

Nyt haluan toivottaa lukijoillemme leppoisaa joulua! Kiitos palautteestanne ja aktiivisuudestanne. Samalla kiitän erityisesti niitä, jotka ovat kuluneen vuoden aikana antautuneet Airuen haastateltaviksi ja tarjonneet mahdollisuuden rehellisiin ja aitoihin kohtaamisiin lehtemme sivuilla. Tavataan uusien tarinoiden äärellä ensi vuonna!

(Valokuva joululahjapaketista, jonka käärepaperina on käytetty Marika Mäkisen normaalisti Näkövammaisten Airuen pääkirjoitussivulla näkyvää valokuvaa.)

Kiikarissa

Kansalaisaloite vaatii ilotulitteiden käyttökieltoa

Neljätoista yhdistystä on allekirjoittanut kansalaisaloitteen, joka kieltäisi kuluttajia käyttämästä suurinta osaa ilotulitteista. Käytännössä kielto koskisi kaikkia muita ilotulitteita paitsi tähtisadetikkuja, pieniä paukkupommeja ja kipinäsuihkuja. Näitä voimakkaampien ilotulitteiden käyttö olisi sallittu vain ammattimaisille ilotulitusnäytösten järjestäjille, joilla on siihen Tukesin lupa.

Aloitteen tavoitteena on suojella ihmisiä, eläimiä ja ympäristöä. Ilotulitteet ovat vaaraksi ilotulitteita käyttäville ihmisille ja ilo≡tulituksia katseleville sivullisille. Ne heikentävät ilmanlaatua ja aiheuttavat haittaa eläimille ja muulle luonnolle.

Allekirjoittaneiden yhdistysten joukossa on muun muassa Näkövammaisten liitto, Opaskoirayhdistys, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ja Suomen Lääkäriliitto.

(Kuva: Aatu Komsi. Valokuva ilotulituksesta, jossa koko kuva on punasävyinen taivaalla räiskyvien ilotulitteiden vuoksi.)

Päivyri: 4. tammikuuta

Maailman pistekirjoituspäivä Louis Braillen syntymästä 210 vuotta

Sitaatti

"Mistä tiedät, miten hyvä 6-vuotias Stevie Wonder oli suunnistamaan? ;) Oon joo 26-vuotias, mutta yllättävän usein olen päätynyt neuvomaan näkeviä kanssa≡ihmisiä siitä, mihin mennään ja mistä mitäkin löytyy."

Urheilija Ronja Oja Twitterissä 26.11. vastauksena toimittaja Tuomas Enbuskelle, joka käytti nuorta Stevie Wonderia vertauskuvana oman ympäristön havainnoinnin laiskuudelle.

Vuoden äänikirjan lukija on Krista Putkonen-Örn

Äänikirjaraati on valinnut vuoden äänikirjaksi vuonna 2004 menehtyneen Lucia Berlinin postuumisti julkaistun novellikokoelman Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia. Kirjan painettu versio ilmestyi vuonna 2017.

Kirjan lukija Krista Putkonen-Örn on suurelle yleisölle tuttu etenkin Syke-televisio≡sarjan näyttelijänä.

Tunnustuksen ja villasukkien lisäksi äänikirjaraati palkitsi luonnossa paljon liikkumisesta tunnetun Putkonen-Örnin ostamalla hänen nimiinsä palan suojeltua ikimetsää Porvoon Tomteskogista.

Tilaisuudessa palkittiin myös kirjan kustantaja Aula & Co, äänittämö Silencio ja kääntäjä Kristiina Drews.

Kuvateksti: Krista Putkonen-Örn sai äänikirjaraadilta kehuja työstään mustaa huumoria sisältävän Siivoojan käsikirjan lukijana. (Kuva: Aatu Komsi. Krista Putkonen-Örn ruusu kädessään.)

Huono esteettömyysdirektiivi

EU:ssa on päästy alustavaan poliittiseen sopimukseen tulevasta esteettömyysdirektiivistä. Euroopan vammaisfoorumin (EDF) arvion mukaan sopimus kuitenkin tarkoittaa, ettei esteettömyysdirektiivin sisältö enää yllä vastaamaan sen nimeä.

EDF listaa tiedotteessaan direktiivin sisältävän vaatimuksia mm. tietokoneille, älypuhelimille, televisioille, pankkiautomaateille, e-kirjoille, verkkosivuille ja yleiselle hätänumerolle. EDF:n mukaan direktiivistä kuitenkin puuttuu valtavasti esteettömyyden käsitteeseen olennaisesti sisältyviä asioita: siitä puuttuvat liikenne, pienet palveluyritykset, kodinkoneet sekä vaatimukset esteettömistä rakennuksista ja muusta infrastruktuurista.

-Siitä on jätetty pois se ihmisten todellinen elinympäristö, jossa he viettävät suurimman osan ajastaan, EDF toteaa tiedotteessaan.

(Kuvateksti: Esimerkiksi HSL:n matkakortinlukijat eivät ole esteettömiä. Tuleva esteettömyysdirektiivi ei EDF:n mukaan ota kantaa joukkoliikenteen esteettömyyteen. Kuva: Aatu Komsi. Helsingin seudun liikenteen kosketusnäytöllinen matkakortinlukija.)

Instagramiin kuvailumahdollisuus

Valokuvien jakamiseen keskittyvä sosiaalisen median kanava Instagram aikoo ottaa käyttöön kuvien kuvailumahdollisuuden. Jatkossa Instagram tarjoaa käyttäjilleen mahdollisuuden kirjoittaa kuvajulkaisulleen erillisen kuvailu- eli alt-tekstin, jonka ohjelma lukee kuvan sijasta ruudunlukuohjelman käyttäjille.

Lisäksi Instagram-ohjelma alkaa tarjota ruudunlukuohjelman käyttäjille tekoälyn tuottamaa automaattista arvausta valokuvan sisällöstä, mikäli kuvan julkaisija ei olisikaan itse tarjonnut kuvalle kuvailua.

Näkövammaisten liitolla ei ole Instagramissa omaa tiliä, mutta nuorisotoimijaryhmän Nutorin löytää sieltä tunnuksella @nkl_nutor.

Kuvateksti: Nutor julkaisee "Instassa" ahkerasti kuvia tapahtumistaan. (Kuva: Aatu Komsi. Älypuhelin, jonka ruudulla näkyy Nutorin Instagram-sivu.)

Vimma-palkinto näyttelijä Silva Belghitille

Vuoden 2018 Vimma-vammaiskulttuuripalkinto myönnettiin viittomakieliselle näyttelijälle Silva Belghitille. Kynnys ry:n jakaman palkinnon perusteissa todettiin, että Belghiti on ollut tienraivaaja ja avannut ovia valtavirtaan ja koulutukseen muillekin viittomakielisille näyttelijöille ja teatteritaiteen tekijöille.

-Hänen uransa on konkreettinen esimerkki siitä, mitä tasa-arvoisesti saavutettava taideopetus parhaimmillaan tarkoittaa, palkintoraati toteaa perusteissaan.

(Kuva: Tukilinja. Silva Belghiti keltaisessa paidassa nojaamassa kuljetuslaatikkoon.)

Muumit seuraavat Maukkaa, väykkää ja tuntematonta sotilasta

Yle on julkaissut tämän vuoden joulukalenterinsa - Maukan ja Väykän ensimmäinen joulu - kuvailutulkattuna Yle TV2:lla ja Yle Areenassa. Ohjelmassa seurataan Pikku Kakkosesta tuttujen eläinhahmojen valmistautumista ensimmäiseen jouluun. Ohjelma kertoo ystävyksistä, joille monet joulutraditiot ovat ihmeellisiä ja uusia.

Yle julkaisee kuvailutulkattuna myös Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas -elokuvan pohjalta tehdyn tv-sarjan Yle TV1:n Kotikatsomossa ja Yle Areenassa 30.12. alkaen. Viisiosainen sarja sisältää yli puolitoista tuntia elokuvaversiossa näkemätöntä materiaalia.

Vuoden 2019 ensimmäinen suomeksi kuvailutulkattu ohjelma on helmikuussa alkava uusi Muumilaakso-sarja.

Oikeus tavalliseen arkeen

Näkövammaisten liitto ilmoittaa vaaliteeseissään tarjoavansa ratkaisut vammaisiin kohdistuviin ongelmiin.

Teksti Marika Mäkinen Kuvitus Aatu Komsi

Näkövammaisten liitto on julkistanut vaaliteesinsä ensi kevään eduskuntavaaleihin. Teeseissään liitto muistuttaa, että näkövammaisella on oltava oikeus elää itsensä näköistä elämää samalla tavoin kuin samassa elämäntilanteessa oleva näkeväkin. Tämä turvataan vammaispalvelulain kautta varmistettavilla kuljetuspalveluilla, henkilökohtaisella avulla ja muilla arjessa tarvittavilla ja toimivilla palveluilla.

Oikeutta opiskella itse valitsemalleen uralle puolestaan turvataan esimerkiksi Kelan kuntoutuslainsäädännön kautta. Lisäksi työelämän esteettömyyttä on vahvistettava lainsäädännöllä nykyistä voimakkaammin. Nuorille vammaisille on luotava oma palkkatuki kesätöiden saannin tukemiseksi ja työelämään kiinnittymisen mahdollistamiseksi.

Työn tekemisen työkyvyttömyyseläkkeen ohella on Näkövammaisten liiton mukaan oltava kannattavaa ja kannustavaa.

Sosiaaliturvan uudistamisessa liitto vaatii, että vammaisjärjestöt otetaan mukaan uudistuksen kaikissa vaiheissa. Sähköisten sisältöjen ja palveluiden saavutettavuuden turvaaminen edellyttää liiton mukaan pakottavaa lainsäädäntöä, ei pelkkiä suosituksia tai toiveita.

Näkövammaisten liiton eduskuntavaaliteesit 2019:

1 Haluamme jokainen tehdä omat valintamme

2 Oikeus opiskella

3 Oikeus tietoon, lukemiseen ja saavutettaviin sähköisiin palveluihin

4 Yhdenvertaisesti töissä

5 Järjestöjen rahoitus ja toimintaedellytykset turvattava

Kokonaisuudessaan vaaliteesien sisällöt löytyvät liiton www-sivuilta osoitteesta https://www.nkl.fi/fi/etusivu/ajankohtaista/ajankohtaisia_uutisia/nakovammaisten-liiton-eduskuntavaaliteesit-2019.

(Kuva: Aatu Komsi. Piirroskuva, jossa siluetti äänestyskopista, jonka seinän alareunan alapuolella näkyvät ihmisen jalat, kopin seinään nojaava keppi ja opaskoira.)

"Huomenna, jos Jumala suo. "

Jouluaattona puoleltapäivin kansa hiljenee radion ja television ääreen kuulemaan joulurauhan julistusta Suomen Turusta. Tänä vuonna sen julistaa jo kuudetta kertaa kaupungin protokollapäällikkö Mika Akkanen.

Teksti ja kuvat: Markku Möttönen

Joulurauhan julistamisella on pitkät perinteet. Turun tuomiokirkon viereinen Vanha Suurtori ja sitä reunustavat rakennukset ovat olleet julistuksen näyttämönä keskiajan hämäristä lähtien.

Ennen Turun paloa vuonna 1827 joulurauha julistettiin Vanhalta Raatihuoneelta. Palon jälkeen se julistettiin uudeksi raatihuoneeksi muuttuneesta Brinkkalan talosta - aluksi ikkunasta ja vuodesta 1886 lähtien taloon rakennetulta parvekkeelta.

Turun kansainvälisten asioiden päällikkö ja protokollapäällikkö Mika Akkanen tietää, että talon nimi tulee Brinkkalan perheestä.

-Ja sanonta siitä, kun asiat menevät oikein huonosti eli "päin Prinkkalaa" juontaa juurensa siitä, että talossa toimi Turun poliisilaitos 1800-luvun alussa. Eivätkä asiat hyvin olleet, kun putkaan vietiin, Akkanen kertoo.

Joulurauha ei ole uskonnollinen julistus vaan keskiaikainen kuninkaan laki, jolla voitiin määräaikaisesti kiristää järjestyssääntöjä käräjä- ja markkinarauhan tapaan. Joulurauha kestää jouluaatosta Nuutinpäivään, joka on 13. tammikuuta.

-Kaupungin virkamies pelottelee kaupunkilaisia: käyttäytykää kunnolla, Akkanen toteaa.

Nykyisen joulurauhan tekstin kirjoitti muistiin Turun maistraatin sihteeri kahdella kielellä Turun palon jälkeen, koska teksti oli kateissa.

Nykyään luettava ruotsinkielinen julistus on lähes identtinen suhteessa muistiin kirjoitettuun. Suomenkielinen teksti on saanut nykyisen muotonsa 1800-luvulla tapahtuneen kehityksen myötä.

Julistajana virkamies

Joulurauhan julistaja on aina ollut se virkamies, jolla on ollut oikeus määrätä järjestyssääntöön liittyvistä asioista. Vuoteen 1978 asti julistuksen hoiti Turun maistraatin sihteeri.

Tämän jälkeen tehtävä on ollut Turun kaupungin kansliapäälliköllä ja vuodesta 2013 kaupungin protokollatehtäviä hoitavalla Mika Akkasella, jolla on niitä oikeuksia, jotka lähinnä kumpuavat keskiajalta tulleesta perinteestä. Hän määrää muun muassa kaupungin liputuksista ja tiettyjen alueiden käytöstä juhlatilaisuuksissa.

-Kaupunginjohtaja sanoi, että julistustapahtuma on Turun kaupungin brändin tärkein osatekijä. Kai olet halukas huolehtimaan siitä ja pitämään sen kunniassa? Mitään muita erityisiä ohjeita hän ei antanut, Akkanen kertoo.

Mika Akkanen aloittaa valmistelut joulurauhan julistamiseen pari viikkoa ennen joulua itsenäisyyspäivän jälkeen.

-Otan tekstin esiin ja lueskelen sitä ääneen kelloa käyttäen. Oikealla nopeudella lukien julistus kestää kaksi minuuttia kymmenen sekuntia. Pari päivää ennen joulua haen pergamenttikäärön kaupungin kassakaapista ja harjoittelen sen avaamistekniikkaa.

Käytössä on vuonna 1956 nahasta valmistettu pergamenttikäärö, johon Tauno Torpo on tekstannut joulurauhan julistuksen. Kääröstä on valmistettu myös varmuuskopio.

Brinkkalan parveke on pyhä paikka

Jouluaattona Mika Akkanen saapuu Brinkkalaan pari tuntia ennen h-hetkeä. Samoihin aikoihin saapuvat ensimmäiset yleisöstä - ne, jotka haluavat varmistaa itselleen parhaat paikat.

-Tapaan tapahtuman tekijöitä ja varmistan, että kaikki on kunnossa. Toimin myös julistustapahtuman projektipäällikkönä, Akkanen kertoo.

Yhdentoista jälkeen Akkanen ei enää kiertele tapahtumapaikalla vaan aloittaa keskittymisen joulurauhan julistamiseen.

Brinkkalan talon parvekkeelle johtava niin sanottu joulurauhahuone on täynnä tapahtuman televisiointiin ja radiointiin liittyvää rekvisiittaa, erilaisia kaapeleita ja valaisimia. Julistajan on oltava huolellinen, ettei kompastu parvekkeelle astuessaan.

Siihenkin on varauduttu, että julistajalle sattuisi viime metreillä jotakin. Varahenkilö seisoo sisäpuolella verhojen suojassa valmiina tehtävään. Joulurauha ei jää julistamatta.

-Joulurauhaparveke on pyhitetty Turun kaupungin pysyväispäätöksellä vain tähän tarkoitukseen, Akkanen sanoo.

Kenelläkään muulla kuin joulurauhan julistajalla ja Ylen teknisellä henkilökunnalla ei ole pääsyä parvekkeelle. Halukkaita on riittänyt, mutta paikka kokisi inflaation, jos pyyntöihin suostuttaisiin.

Julistustilaisuuden jälkeen Brinkkalassa vietetään glögi- ja kahvihetki tapahtuman järjestelyihin osallistuneiden kesken. Kello 13 Mika Akkanen kuulee jo radiosta julistaneensa joulurauhan. Oma joulunvietto voi alkaa.

Joulun merkityksestä

-Joulu on minulle vuoden tärkein juhla. Lämmin ja kiireetön yhdessäolo ja hiljentyminen perheen kanssa, Akkanen sanoo.

Perheenisällä on herkkä hetki aattoiltana, kun valot sammutetaan ja joulukuusessa loistavat elävät kynttilät.

-Kaikki hyvin.

Vaikka kaupungin virkamiehenä Mika Akkasen valtuudet riittävät joulurauhan julistamiseen vain Turun kaupungin alueella hän rohkenee lähestyä lehtemme lukijoita.

-Haluan lopuksi toivottaa kaikille hyvää joulunaikaa ja, niin kuin joulurauhan julistuksessa sanotaan, riemullista joulujuhlaa.

Mika Akkasen laajempi haastattelu ääninauhoitteena löytyy Näkövammaisten Airuen verkkolehdestä osoitteesta http://www.airutlehti.fi/wp-content/uploads/2018/12/2018_Joulurauhajuttu.mp3.

FAKTA: Joulurauhan vuosisadat

1200-luku: Joulurauha määritellään Ruotsin valtakunnan maakuntalaeissa

1200-luvun loppu - 1300-luvun alku: Joulurauhan julistus alkaa Turussa

1827: Turku palaa, samoin joulurauhan julistuksen sanamuodot sisältävät asiakirjat

1886: Brinkkalan talo saa parvekkeen, jolta joulurauha jatkossa julistetaan

1917, 1939: Joulurauhan julistus Turussa jää väliin miliisien kapinan ja talvisodan vuoksi

1935: Turun joulurauhan julistuksen radiointi aloitetaan

1983: Turun joulurauhan julistuksen televisiointi aloitetaan

2006: Turun joulurauhan julistusta voi seurata ensi kertaa internetissä

(Kuva: Markku Möttönen. Valokuva Brinkkalan talon joulurauhaparvekkeesta.)

Kuvateksti: Mika Akkanen alkaa harjoitella joulurauhan lukemista jo pari viikkoa ennen joulua. (Kuva: Markku Möttönen. Mika Akkanen valkoisessa kauluspaidassa ja sinisessä pikkutakissa hymyilee kameralle. Taustalla näkyy lasiseinäinen näyttelykaappi, jonka sisällä on vanha paperi, jossa on tekstiä.)

Jäikö apu saamatta? Oikeuksienvalvontalakimies voi auttaa

Näkövammaisten liitossa työskentelee oikeuksienvalvonta≡lakimies Elli Björkberg, joka neuvoo näkövammaisia asiakkaita esimerkiksi vammaispalveluihin ja yhdenvertaisuuteen liittyvissä asioissa ja mahdollisissa epäillyissä syrjintätapauksissa.

Teksti Marika Mäkinen Kuvat Aatu Komsi

Näkövammaisten liiton oikeuksien≡valvontalakimies on osa oikeuk≡sien≡valvontayksikköä, johon kuuluvat sosiaaliturvapäällikkö ja alueelliset oikeuksienvalvonnan asiantuntijat eri puolilla Suomea.

Elli Björkbergin tehtävä on toimia oikeudenkäyntiavustajana, kun sellaiselle on tarvetta. Hän antaa asiakkaalle oman näkemyksensä siitä, onko hänelle päätyneessä tapauksessa aineksia viedä sitä eteenpäin.

-Lopullisen päätöksen tekee kuitenkin aina päämies, Björkberg sanoo.

Iso osa toimeksiannoista tulee liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijoiden kautta, mutta asiakkaat ottavat välillä myös suoraan yhteyttä. Vuositasolla Björkberg arvelee hoitavansa vähintään kuusikymmentä tapausta. Usein ne liittyvät viranomaisen tekemään päätökseen palvelusta tai edusta ja kyse on hallintoprosessista. Tällaisia ovat esimerkiksi tapaukset, joissa henkilö on tyytymätön kunnan vammaispalvelupäätökseen.

Björkberg kertoo tilanteista, joissa vammaispalvelulain mukaisia palveluja, kuten henkilökohtaista apua tai kuljetuspalvelua, ei ole myönnetty lainkaan tai sen määrä tai järjestämistapa on lain≡vastainen.

-Tällaisissa tapauksissa kysymykseen tulee oikaisuvaatimus ja valitusmenettely tai vaihtoehtoisesti kantelun tekeminen yleiselle laillisuusvalvojalle, Björkberg sanoo.

Kanteluviranomaisia ovat muun muassa aluehallintovirasto, Valvira, oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies. Myös tapaukset, joissa henkilö kokee tulleensa syrjityksi näkövammansa vuoksi, ovat Björkbergin työlistalla toistuvasti. Hänen kirjelmöintinsä jälkeen tapaukset saattavat päätyä yhdenvertaisuuslautakunnan käsiteltäväksi.

Aina toimeksiannot eivät johda pitkiin oikeudellisiin prosesseihin.

-Joskus voi riittää pelkästään se, että olen puhelimitse yhteydessä vaikkapa kunnan sosiaalitoimeen tai virkamieheen, joka on tehnyt kyseisen päätöksen.

Valitettavan usein prosessit vievät kuitenkin jopa vuosia, mikä on selkeästi este yleisen oikeusturvan toteutumiselle ja on kohtuutonta inhimillisestä näkökulmasta.

-Esimerkiksi ikääntynyt, yksin asuva näkövammainen henkilö, joka ei saa mistään apua, jää kotinsa vangiksi. Sitten kun päätös lopulta tulee korkeimmasta hallinto-oikeudesta, puhelimeen vastaakin terveyskeskuksen vuodeosaston hoitaja. Ilman palveluja ja tukitoimia ihmisen toimintakyky voi huonontua dramaattisesti eikä edellytyksiä itsenäiselle ja aktiiviselle elämälle enää ole.

Kuntien talous vaikuttaa päätöksiin

Kuntien ja kuntayhtymien käytäntöjen suuri vaihtelevuus ja tästä johtuva vammaisten oikeuksien epätasa-arvoinen toteutuminen ovat Elli Björkbergille arkea. Vaikka perusperiaatteena on, että lakisääteiset palvelut tulee toteuttaa kaikille samoin kriteerein, todellisuudessa palvelujen saamiseen vaikuttavat esimerkiksi kunnan viranhaltijoiden linjaukset ja kunnan taloudellinen tilanne.

Sama asia ilmeni sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian vuonna 2015 tutkimuksessa. Sen selkeä löydös oli, että palvelunhakijan yksilöllinen tarve ei ohjaakaan vammaispalvelujen päätöksentekoa kunnissa, vaan liian usein taustalla eniten vaikuttaa juuri kunnan taloudellinen tilanne. Tutkimuksesta ilmeni myös, että usein palvelut saadaan vasta oikaisu-, valitus- ja kantelumenettelyjen kautta.

-Taloudellisten syiden lisäksi myös alueelliset erot ovat merkittävät sen mukaan, asuuko henkilö maalla vai kaupungissa. Kainuun pienissä kunnissa vaikkapa kuljetuspalveluiden järjestämisessä on enemmän haasteita kuin tiheämmin asutuilla alueilla tai pääkaupunkiseudulla.

Björkbergin mukaan viimekesäinen taksiuudistus on heikentänyt monien näkövammaisten asiakkaiden kuljetuspalvelua erityisesti maaseudulla siksi, että takseilla ei ole enää päivystysvelvollisuutta. Iltaisin ja viikonloppuisin taksin saaminen ei enää ole itsestäänselvyys. Tämä tarkoittaa, että palvelun käyttäjä ei voi käytännössä luottaa siihen, että saa taksin silloin, kun sitä tarvitsee.

-Ja usein ihmiset myös joutuvat odottamaan kyytiä kohtuuttoman pitkiä aikoja, Björkberg huomauttaa.

Kuljetuspalveluissa on jopa joillakin paikkakunnilla yritetty rajoittaa matkustusaikaa esimerkiksi aamuseitsemästä iltakymmeneen, mikä on lainvastaista.

Selkeä epäkohta ylipäätään on hakemusten käsittelyn kesto, joka voi myös ruuhkautua ja olla hyvinkin neljästä kuukaudesta puoleen vuoteen. Palvelua odottavalle aika on pitkä, kun arjesta selviäminen tuottaa suuria ongelmia.

Laki edellyttää, että asiat käsitellään ilman aiheetonta viivytystä ja kohtuullisessa ajassa. Vammaispalveluissa on kolmen kuukauden enimmäisaika, jonka kuluessa asia on ratkaistava tai pyydettävä lisäselvitystä.

Syrjintää vai ei?

Näkövammaisten syrjintäkokemukset ovat oikeuksienvalvontalakimiehen keskeistä työkenttää. Ne liittyvät mitä erilaisimpiin kokemuksiin: opaskoiran kanssa liikkumiseen, asiointiin, kouluun ja opiskeluun, työhön, matkustamiseen, pankki- ja vakuutusasioihin, digitalisaatioon ja verkkopalveluiden saavutettavuuteen.

-Oikeastaan ei ole sellaista elämänaluetta, jossa ei voisi tapahtua syrjintää, Elli Björkberg sanoo.

Kun mahdollista syrjintäkokemusta lähdetään selvittämään, lähtökohtana ja perusperiaatteena on, että vammainen on oikeutettu saamaan saman yleisesti tarjolla olevan palvelun tai tavaran kuin muutkin. Usein tarvitaan kohtuullisia mukautuksia, mutta niitäkin pitää osata vaatia.

-Aina kannattaa vedota yhdenvertaisuuslakiin, Björkberg rohkaisee.

Hän muistuttaa, että aina mukautusta ei vaatimuksesta huolimatta saa eli se ei välttämättä ole kohtuullinen. Yhdenvertaisuuslautakunta on eräässä tapauksessa linjannut, että palvelu, jossa ruokakaupan myyjä kiertäisi hyllyillä ja keräisi näkövammaisen asiakkaan kanssa ostokset koriin, ei ole kohtuullinen mukautus eikä kauppiaalla ollut velvollisuutta järjestää sitä. On kuitenkin hyvää palvelua huomioida erilaiset asiakkaat ja tarjota henkilökohtaista palvelua näkövammaiselle asiakkaalle mahdollisuuksien mukaan.

Elli Björkberg kertoo, että usein ihmiset väsyvät jatkuvaan vaatimiseen ja omien oikeuksiensa toteutumisen valvomiseen.

-Ei ole ihme, että kaikki eivät jaksa taistella ja vaatia, sillä se on lamaannuttavaa ja henkisesti erittäin raskasta. Liiton oikeuksien≡valvonnasta voidaan ottaa yhteyttä palveluntarjoajaan asiakkaan puolesta ja selvittää tilannetta.

Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvontalakimiehen palvelu on ilmaista kaikille näkövammaisille ja heidän läheisilleen sekä näköongelmaisille. Lakimiehelle tuotavien asioiden pitää kuitenkin liittyä nimenomaan vammaisuuteen.

Muissa kuin vammaispalveluihin liittyvissä asioissa peritään oikeudenkäyntikulumaksu, joka on 250 euroa hallinto-oikeudessa ja 500 euroa korkeimmassa oikeudessa.

Fakta: Ota yhteyttä oikeuksien valvonnan asiantuntijaan

Näkövammaiset ja heidän omaisensa saavat NKL:stä maksutonta neuvontaa, ohjausta ja asianajopalvelua oikeuksienvalvontaan liittyvissä asioissa.

Liitossa työskentelee 11 alueellista oikeuksienvalvonnan asiantuntijaa eri puolilla Suomea. He neuvovat sosiaaliturvaan ja palveluihin liittyvissä asioissa. Asiakastyön lisäksi oikeuksienvalvonnan asiantuntija tekee yhteistyötä järjestöjen, oppilaitosten, viranomaisten ja palveluntuottajien kanssa.

Perustietoa sosiaaliturvasta saa Näkövammaisen palveluoppaasta.

Oikeuksienvalvonnan asiantuntijoiden yhteystiedot ja palveluoppaan sähköisen version löydät liiton verkkosivuilta osoitteesta www.nkl.fi/oikeuksienvalvonta.

Kuvateksti: Oikeuksienvalvontalakimies Elli Björk≡berg arvelee hoitavansa työssään vuosittain vähintään kuusikymmentä tapausta. (Kuva: Aatu Komsi. Lähikuva Elli Björkbergin kasvoista.)

(Kuva: Aatu Komsi. Elli Björkberg seisoo vaaleanharmaata taustaa vasten ja selaa Vammaispalvelut-kirjaa, jonka sivujen reunoihin on kiinnitetty useita värikkäitä kirjanmerkkitarroja.)

(Kuva: Aatu Komsi. Elli Björkberg istuu työtuolilla ja selaa sylissään olevassa kansiossa olevia papereita. Lattialla vieressä on pino muita kansioita, päällimmäisenä Näkövammaisen palveluopas.)

Yleisönosasto: Sokeain viikko toi näkövammaiset kirjastoon

Mikkelin kirjaston ja Celian edustajat vierailivat keväällä yhdistyksemme Etelä-Savon Näkövammaisten toimistolla. Tapaamisesta alkoi yhteistyö, joka huipentui sokeain viikon Näkemisen, lukemisen ja kuulemisen apuvälinemessuihimme.

Mikkelin pääkirjaston henkilökuntaa on syksyn mittaan koulutettu huomioimaan näkövammaisten erityistarpeet, ja Celia≡äänikirjojen lainaaminenkin sieltä on saatu käyntiin. Idea omista apuvälinemessuista syntyi kirjastoväen ja näkövammaisten yhteisestä huomiosta, miten tärkeä osa elämää ja hyvinvointia kirjat ovat näkövammaisille. Messujen runsas yleisömenestys kertoi, että tapahtuma koettiin tarpeelliseksi.

Messut pistettiin kasaan melko nopealla aikataululla. Näytteilleasettajina mukaan lähtivät Näkövammaisten liitto, Aviris, Polar Pint, Haltija Oy, Optiikka Juurinen, Audienta, Specsavers, Kyyhkylä ja Omatori.

Kun Mikkeli-salin ovet päivän päätteeksi suljettiin, oli tunnelma hienoisesta väsymyksestä huolimatta erittäin tyytyväinen.

Pirjo Hänninen

Yleisönosasto on lukijoiden puheenvuorojen ja keskustelun paikka. Lähetä viestisi osoitteeseen airut@nkl.fi.

In memoriam: Pohjanmaan voima nukkui pois

Sunnuntaina 25.11.2018 varhain aamulla soi puhelin. Soittaja kertoi murheviestin: Risto Kalevi Viiperi oli nukkunut ikuiseen uneen. Sanoma koski syvään, vaikka tiedettiin hänen voimansa viime kuukausina nopeasti heikentyneen. Risto oli syntynyt 3. syyskuuta 1934.

Ystävystyimme vuosikymmeniä sitten, joten saatoin seurata hänen elämänkaartaan läheltä. Hän tarttui ahkerasti monipuoliseen työhön. Monen muun ikäisensä kanssa hän kävi myös Ruotsin työmarkkinoilla, mutta palasi kuitenkin kotimaakuntaansa takaisin ja löysi pian työpaikan osuuskaupan tiskin takaa. Hiljalleen hänen näkönsä heikentyi ja myyjän työ oli jätettävä.

Risto kouluttautui 1960-luvulla liikunnanohjaajaksi ja toimikin muutaman vuoden liikunnanopettajana muun muassa Kokkolassa ja Nivalassa. Vetelissä syntynyt ja Kaustisella lapsuus- ja nuoruusvuotensa kasvanut Risto muutti Sinikka-vaimonsa ja pienten poikiensa kanssa Toholammille, jonne hänet valittiin kunnan liikunta- ja nuorisosihteeriksi. Toholammille valmistui heille myös omakotitalo. Riston jäätyä eläkkeelle talo myytiin, ja poikien jo aiemmin siirryttyä ruuhka-Suomeen Risto ja Sinikka muuttivat pysyvästi viihtyisään kerrostaloon Kokkolaan.

Kulttuurin parissa Risto vietti jo nuoresta pitäen vapaa-aikansa. Hän näytteli harras≡tajateattereissa, ohjasi niille, sovitti ja kirjoitti tekstejä. Hän piti laulamisesta ja kirjoitti sanoituksia, joita on edennyt äänilevyille saakka.

Näkövammaisuus toi hänet myös Pohjanmaan Näkövammaiset ry:n toimintaan, ensin eri toimikuntiin, sitten yhdistyksen hallitukseen ja viimein pitkäaikaiseksi yhdistyksen puheenjohtajaksi. Hänen aikanaan yhdistyksen monipuolinen harrastustoiminta vilkastui. Risto ohjasi mm. yhdistyksen Okulaari≡teatteriryhmälle useita näytelmiä.

Risto oli vuosia myös NKL:n valtuuston jäsen ja jäsenkokous nimesi Riston Pohjanmaan Näkövammaiset ry:n kunniapuheenjohtajaksi.

Risto Viiperi siunattiin 7.12. Kaustisen kirkossa. Ristoa jäivät lähimpinä kaipaamaan vaimo Sinikka, pojat Jari ja Teppo perheineen sekä muut lähiomaiset.

Meille hänen monille ystäville jäi Ristosta kaunis muisto syvälle sydämiin.

Osmo Leppänen

Kuvateksti: Risto Viiperi Näkövammaisten kesäpäivillä Seinäjoella toukokuussa 2007. (Kuva: Kaisu Saarikoski. Mustavalkoinen kuva Risto Viiperistä hieman kumarassa, alasuuntaan katsovassa asennossa juhlapuku ja kravatti yllään.)

Näkövammaisten jääkiekko on nouseva laji

Blind hockey eli näkövammaiskiekko on noussut suureksi lajiksi Pohjois-Amerikassa. Nyt siitä tavoitellaan myös talviparalympialajia vuoteen 2030 mennessä.

Teksti Markus Tihumäki Kuvat Samuli Harjunen

Toistaiseksi näkövammaiskiekkoa ei harrasteta Kanadan ja Yhdysvaltojen ulkopuolella.

Lajin alku on vuodessa 1972, jolloin ensimmäinen näkövammaiskiekkoseura Toronto Ice Owls aloitti paikallisen harrastustoiminnan Kanadan Torontossa. Sittemmin näkövammaiskiekko on levinnyt Pohjois-Amerikassa: Montrealissa toiminta alkoi vuonna 1976 ja nykyisin Kanadassa on pysyvää joukkuetoimintaa kahdeksassa kaupungissa. Yhdysvalloissa sen suosio räjähti kasvuun vuonna 2013.

Maailman parhaan jääkiekkoliigan NHL:n seurat Chicago Black Hawks, Pittsburgh Penguins, St. Louis Blues sekä Minnesota Wild ovat jo ottaneet näkövammaisten jääkiekon seuratoimintaansa. Näkövammaisjoukkueet saavat näin suuren taloudellisen tuen ja pohjan toiminnalleen, ja vastaavasti NHL-seurat lisää markkina-arvoa kehittämällä vammaisurheilutoimintaansa. Yhdysvalloista näkövammaiskiekkoseuroja löytyy nykyään jo yhdeksältä paikkakunnalta.

Silmiä ei peitetä

Näkövammaisten jääkiekko on vauhdikas laji. Se poikkeaa tavallisesta jääkiekosta maalin ja kiekon koon lisäksi vain yksittäisten sääntöjen osalta.

-Maali on korkeudeltaan 91,5 senttimetriä eli noin 30 senttiä tavallista matalampi. Kiekko puolestaan on ohutta terästä ja halkaisijaltaan 14 ja korkeudeltaan 4,8 senttiä. Lisäksi se sisältää kuulalaakereita, kertoo Kansainvälisen näkövammaisjääkiekkoliiton IBIHF:n toiminnanjohtaja Matt Morrow.

Kiekon suurempi koko helpottaa sen näkemistä heikommalla näöllä ja kuulat mahdollistavat sen kuulemisen.

Lajin periaate itsessään on erilainen kuin esimerkiksi maalipallossa ja näkövammais≡jalkapallossa. Näkövammaiskiekossa ei peitetä silmiä vaan pelaajat saavat käyttää näköään. Lajissa kentällinen pisteytetään IBSA:n urheiluluokitusten mukaan niin, että joukkueiden pelillinen näkökyky on tasavertainen. Ainoastaan maalivahdit toimivat sokeana.

Säännöissä poikkeuksia totuttuun lätkään ovat esimerkiksi juniorijääkiekosta tutut koko kasvot peittävät suojukset. Kokovisiirin tai -häkin käyttö on pakollista. Lisäksi suurempi fyysinen kontakti eli taklaaminen ja lyöntilaukaukset ovat kiellettyjä, ja maalivahdin alueen koskemattomuudesta ollaan tiukkoja turvallisuuden takaamiseksi.

Maalia tehdessä hyökkäävän joukkueen on annettava selkeä syöttö keskialueen punaviivan jälkeen. Syötön tapahduttua tuomari painaa elektronista merkkipilliä, jonka ääni sallii maalinteon kunnes tulee pelikatko tai vastustajan kiekonriisto.

Kehittyvä kilpailutoiminta

Sekä Yhdysvalloissa että Kanadassa näkövammaiskiekko on noussut osaksi kansallisen jääkiekkoliiton tukemaa toimintaa, mikä on ollut iso askel lajille Pohjois-Amerikassa.

Yhdysvalloissa yhteistyötä tehdään myös muiden vammaluokkien kanssa. USA Hockey järjestää vuosittain suuren Disabled Hockey Festival -tapahtuman, johon ottavat osaa näkö-, kuulo- ja liikuntarajoitteiset sekä special- ja sotaveteraanikiekon pelaajat.

Molemmissa valtioissa pelataan kansallisesti sekä alueellisesti näkövammaiskiekkoturnauksia useammalla sarjatasolla. Kansallinen sarjatoiminta on laajentunut voimakkaasti vuoden 2010 jälkeen ja on johtanut aina maajoukkueiden muodostumiseen.

-Kaikkien aikojen ensimmäiset näkövammaiskiekon maaottelut pelattiin 10.-12. lokakuuta Yhdysvaltojen ja Kanadan välillä Pittsburghissa, Yhdysvalloissa. Se oli iso askel näkövammaiskiekon kansainvälistymiselle, Matt Morrow vakuuttaa.

Suomesta edelläkävijä Euroopassa?

IBIHF tavoittelee näkövammaiskiekon nousemista talviparalympialajiksi vuoteen 2030 mennessä. Tämä vaatii kuitenkin lajin leviämisen useisiin valtioihin.

Vuoden 2016 lopussa Suomen maalipallomaajoukkue testasi näkövammaiskiekkoa tiettävästi ensimmäisenä Euroopan maana Kanadan maalipalloturnauksesta lahjaksi saadulla kiekolla.

Tämän vuoden elokuussa suomalaiset kesäparalympiaurheilijat uimari Antti Latikka ja maalipalloilija Markus Tihumäki kävivät tutustumassa lajiin Kanadan Vancouverissa. Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n ja Suomen Punaisen Ristin Ahos-säätiön rahoittaman reissun tarkoituksena oli selvittää näkövammaiskiekon mahdollisuuksia Suomessa.

-Suomalaisten osallistuminen näkövammaiskiekkoleirillemme oli meille suuri hetki. Teemme kaikkemme auttaaksemme lajin alkuun Suomessa ja Euroopassa, Kanadan näkövammaiskiekon tiedottaja Nicco Cardarelli toteaa.

-Niissä maissa, kuten Suomessa, joissa on paljon jäähalleja ja jääkiekko on muutenkin iso laji, näkövammaiskiekolla on kehittymisen mahdollisuus, pohtii VAU:n toiminnanjohtaja Riikka Juntunen.

Toisaalta pienessä maassa haasteena voi olla näkövammaisten lukumäärä.

-Tällä hetkellä lähes kaikissa vammaisurheilun joukkuelajeissa on haasteena löytää riittävä määrä pelaajia, Juntunen lisää.

Kanadassa painotettiin näkevien pelaajien merkitystä joukkuetoiminnan alkuvaiheessa.

-Näkeviä harrastajia ei kannata unohtaa. Heistä on iso apu harjoittelussa, ja näkevät täydentävät hyvin joukkueen pelaajamäärää, Kanadan maajoukkuepuolustaja Mark Bentz sanoo.

Pelaaminen ei lopu

Sekä Kanadassa että Suomessa moni myöhemmin näkövammautunut on joutunut lopettamaan jääkiekkoharrastuksen, koska näkö ei ole riittänyt pysymään vauhdissa mukana. Näkövammaiskiekko olisi mahdollisuus jatkaa Suomen seuratuinta urheilulajia.

-B3-luokituksen heikkonäköiset yrittävät helposti pysyä vammattomien vauhdissa, mutta ovat joutuneet luovuttamaan. Näkövammaislätkässä voi tuntea vapautuneisuuden ja jatkaa rakastamaansa lajia, heikkonäköinen Antti Latikka kertoo.

Tällä hetkellä etsitään yhteistyötahoja näkövammaisten jääkiekkokokeilun ja -toiminnan edistämiseksi Suomessa. Harrastus vaatii ennen kaikkea kiinnostusta, mutta myös taloudellista panosta.

Kun keskustellaan lajin mahdollisuuksista tulevaisuudessa, vastaus on ääretön.

-Kaikki lähtee pelaajista. Jos on innostuneita pelaajia ja muita lajin toimijoita, kaikki on mahdollista, Juntunen toteaa.

Keskustelu näkövammaiskiekosta Suomessa on alkanut.

Kuvateksti: Maalipalloilija Markus Tihumäki pääsi testaamaan näkövammaisjääkiekkoa Kanadassa. (Kuva: Samuli Harjunen. Näkövammaiskiekkokaukalo. Etualalla istuu punaisessa peliasussa Markus Tihumäki. Taustalla kauempana näkyy muita pelaajia kentällä samanlaisissa asuissa.)

Kuvateksti: Näkövammaiskiekon maali on selvästi tavallista jääkiekkomaalia matalampi. Kaikki kentällä olevat pelaajat käyttävät koko kasvot peittäviä suojuksia. (Kuva: Samuli Harjunen. Näkövammaiskiekon kaukalo puna-asuisten pelaajien maalin päädystä. Kentällä seisoo punaisen maalivahdin lisäksi neljä keltaisiin asuihin pukeutunutta pelaajaa, yksi puna-asuinen ja yksi musta-asuinen. Jäällä on kolme kiekkoa.)

Kuvateksti: Näkövammaiskiekko antaa näkönsä menettäneille näkevien jääkiekon harrastajille mahdollisuuden jatkaa lajin parissa, tietää lajiin tutustunut Antti Latikka (vas.). (Kuva: Samuli Harjunen. Antti Latikka ja Markus Tihumäki punaisissa Canadian Blind Hockey -näkövammaiskiekkoasuissa pukuhuoneessa.)

Käsityöläisten veroale päättyy

Vapautus arvonlisäverotuksesta on helpottanut noin viidenkymmenen näkövammaisen yrittäjän liiketoimintaa. Korvaavaa ratkaisua ei ole vielä löytynyt.

Teksti Jaana Argillander

Vaikeavammaisille käsityö- ja korjaus≡alan yrittäjille myönnettävät veronhuojennukset päättyvät vuoden 2018 lopussa. Huojennukset mahdollistanut laki on säädetty määräaikaiseksi aina yhdeksi tai kahdeksi vuodeksi kerrallaan, sillä pysyvää lakia ei ole voitu säätää EU-direktiivin vastaisena.

Vapautus arvonlisäverosta on koskenut arvioiden mukaan noin viittäkymmentä näkövammaista käsityö- ja korjausalan yrittäjää, joiden työ- ja toimintakyky on alentunut vähintään 70 prosenttia.

Näkövammaisten liitto ja Invalidiliitto ovat aina kahden vuoden välein saaneet hankittua alv-vapautukselle jatkoa. Se on vaatinut lausuntoja ja yhteydenottoja eduskuntaan sekä suhteiden hyödyntämistä. Liitot ovat myös esittäneet vaikeavammaisten yrittäjien aseman turvaamiseksi kestävämpää järjestelmää ja halunneet lain huomioivan yhdenvertaisesti kaikki vammaiset yrittäjät.

Asia on liittynyt hallitusohjelman Osatyökykyisille tie työelämään eli OTE -kärkihanketta. Toistaiseksi vammaisten henkilöiden yritystoimintaan ei ole löytynyt korvaavaa tukimallia, joka kompensoisi heikentyneen työkyvyn aiheuttamaan ansion alenemaa. Kelan elinkeinotukea on kuitenkin määrä kehittää vammaisten yrittäjyyden tukemiseksi, mistä NKL onkin ollut yhteydessä sosiaali- ja terveys- sekä työ- ja elinkeinoministeriöihin.

Vuoden 2017 alusta on ollut voimassa yrittäjävähennys liikkeen- tai ammatin≡harjoittajan verotuksessa. Kaikki liikkeen- tai ammatinharjoittajat saavat viiden prosentin yrittäjävähennyksen elinkeinotoiminnan tulostaan.

Kaikissa yrittäjyyteen liittyvissä asioissa neuvovat NKL:n työelämäpalvelun yrittäjyysneuvojat Jaana Argillander ja Hanna Karesjoki, puh. 09 396 041 ja etunimi.sukunimi@nkl.fi.

Kirjakorva: Salaamisesta suureksi valheeksi

Teksti Eija-Liisa Markkula

Lukupiiri kokoontui Iiris Pimé Caféssa. Täydellisessä pimeydessä keskustelimme sokeutumassa olevan henkilön ristipaineita käsittelevästä Lars Saabye Christensenin romaanista Malli. Christensen (s. 1953) on Norjan merkittävimpiä nykykirjailijoita. Häneltä on suomennettu Mallin lisäksi valitettavasti vain Velipuoli, joka sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon vuonna 2002. Siitä on tehty myös elokuva.

Syy jo vuonna 2006 suomeksi ilmestyneen Mallin valintaan oli varsin henkilökohtainen: löysin siivotessani kuorettoman Daisy-levyn ja huomasin sen olevan vuosia sitten kesken jättämäni romaani. Sen sisältö oli ollut itselleni liian kirpeää luettavaa, kun oman sokeutumiseni hyväksyminen oli vielä vaiheessa. Nyt sitä oli selviytyjänä helppo ja ilo lukea kirjan taituruutta ihaillen.

Kirjassa Peter Wihl maalaa tauluja tulevaan 50-vuotisjuhlanäyttelyynsä. Takana on paineita kasvattava edellinen näyttely nimeltä Amputaatioita, joka toi suurta kuuluisuutta. Galleristi Ben vaatii vähintään samaa tasoa tulevalta. Peterin pelästyttää kuitenkin yhtäkkinen kipu silmissä ja näön menetys hetkeksi. Hän alkaa pelätä, kokemus toistuu, mutta hän salaa asian pitkään lähipiiriltään - vaimoltaan ja 6-vuotiaalta tyttäreltään.

Salaamisen vakavuusaste nousee ja vaihtuu suureksi valheeksi - elämänvalheeksi kuten kirjailija sitä nimittää. Tässä on koko kirjan syvä moraali lukijan pohdittavaksi.

Christensen vaatii lukijaltaan kirjallisuuden ja taiteen tuntemusta, jotta tekstin monet symboliset säikeet avautuisivat. Peterin vaimo Helene on lavastaja teatterissa. Siellä on työn alla Ibsenin Villisorsa, jossa perheen Hedvig tyttären alkuperä salataan, mikä johtaa paljastuessaan tyttären itsemurhaan.

Toinen vastaava on Johannes Vermeerin Tyttö ja helmikorvakoru -maalausta koskevan Tracy Chevalierin kirjoittaman romaanin pohjalta tehty elokuva. Mallina oleva tyttö on tullut palvelukseen taiteilijan perheeseen. Kaikessa salassa Vermeer maalaa tytöstä muotokuvan - vieläpä vaimonsa tietämättä, että tytöllä on hänen korvakorunsa ja yllään hänen viittansa.

Elina Latva sopii erinomaisesti kirjan lukijaksi. Joskus jopa tuntuu, että juuri hän on se kirjassa esiintyvä Sokeain liiton nainen.

Fakta: Christensen, Lars Saabye: Malli. Otava 2006. Lukija Elina Latva.

(Malli-kirjan kansi. Kannen alareunassa on iso valkoinen alue ja yläreunassa valkoista väriä tiputtava ohut pensseli.)

Vieraileva kolumnisti: Toinen toistamme tukien

Teksti: Maarit Feldt-Ranta

Olen syntynyt ja kasvanut perheessä, jossa toinen vanhemmistani oli näkövammainen - tai sokea, niin kuin minun lapsuudessani sanottiin. Isäni näkövammaisuus tietysti vaikutti elämäämme monella eri tavoin. Yhteiskunta oli lapsuudessani kovin erinäköinen kuin tämän päivän Suomi.

Työmarkkinoilla ei ollut minkään muotoisia järjestäytyneitä tukityömarkkinoita, sosiaaliturva oli kovin puutteellista ja asenneilmapiiri aistivammaisia kohtaan raakaa tai ainakin yhdenvertaisuutta kovasti vähättelevä. Viime aikoina julkisuuteen on tullut tietoja siitä, että 1970-luvun Suomessakin kuulovammaisia ihmisiä steriloitiin. Muistan lapsuuden kauppareissulta, että myyjät mieluummin hoitivat ostokset minun, oppaana ostoksilla mukana olleen pikkutytön, kuin aikuisen isäni kanssa. Asenteet ovat vuosikymmenten kuluessa onneksi kehittyneet merkittävästi parempaan suuntaan.

Ihailin isääni suuresti. Tietysti olin aina välillä surullinen hänen sokeudestaan ja yritin kuvitella, millaista 10-vuotiaan pikkupojan elämä oli ollut traagisen, sokeutumiseen johtaneen räjähdysonnettomuuden vuoksi. Kuljin usein pitkiä aikoja silmät kiinni ja yritin kokea, millaista sokean ihmisen elämä olisi. Opettelin pistekirjoituksen ja olin pitkään kirjeenvaihdossa näkövammaisen, ikäiseni kuopiolaistytön kanssa.

Teini-iässä riitelin ja itkeskelin isälle, kun en ymmärtänyt, miksi hän ei lähtisi tutkimuksiin selvittämään, voisiko nykyteknologialla palauttaa osan hänen näkökyvystään.

Kun nyt aikuisena tarkastelen elämääni, voin sanoa, että sain elää kovin onnellisen lapsuuden. Elämä oli aineellisesti tietysti kovin vaatimatonta, mutta turvallista ja henkisesti rikasta. Isä oli yleensä aina kotona ja hänellä oli kaikki aika maailmassa jutella, auttaa läksyissä, pelata korttia ja juoda teetä meidän lasten kanssa, kun tulimme koulusta. Äiti luki isälle illalla töistä tultuaan joka ilta tuntikausia kirjaa ja jo lapsena kuulimme romaanin ja historiankirjan toisensa jälkeen ääneen luettuina. Teimme perheen kanssa yhteisiä retkiä lähialueiden luontoon ja saimme sisarusteni kanssa toimia isän luonto-oppaana: "kuusipuu oikealla, iso kivi vasemmalla, edessä se tuttu mäki, jonka päällä syömme aina eväät".

Olen onnellinen siitä, että olen saanut hyvät eväät elämään. Vanhempani esimerkillään opettivat, miten toinen toistamme tukien voimme pärjätä. Jo nuorena ymmärsin, että vaikeankin vamman tai sairauden kanssa voi elää hyvää elämää. Kun itse sairastuin vakavaan syöpäsairauteen joitakin vuosia sitten, yksi ensimmäisistä ajatuksistani oli: "Isäkin pärjäsi, kyllä minäkin pärjään."

Joka kolmannessa Airuessa on vieraileva kolumnisti. Tällä kertaa se on kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sd.).

(Valokuva joululahjapaketista, jonka käärepaperina on käytetty Maarit Feldt-Rannan valokuvaa.)

Ilmoitukset

Oikaisut

Avoimet ovet myöhemmin

Airuessa 11/2018 sivulla 12 kerrottiin Näkövammaisten liiton avoimet ovet pidetyn 10. lokakuuta. Oikeasti tapahtuma oli 11. lokakuuta.

Ei mikään Nutorin hallitus

Airuessa 11/2018 sivun 15 kuvatekstissä puhuttiin virheellisesti "Nutorin hallituksesta". Nutorilla ei kuitenkaan ole hallitusta, vaan Nutor itse on nuorisotoimijaryhmä.

Yllä mainitut virheet koskivat vain osaa Airuen versioista.Virheet on jo korjattu verkkolehteen.

Tapahtumat

Tarjoan Topeliukselle -keramiikkanäyttely

Töölön kirjastossa (Topeliuksenkatu 6) on 3.-22.1. esillä Näkövammaisten Kulttuuripalvelun keramiikkaryhmäläisten Tarjoan Topeliukselle -näyttely.

Kirjasto on avoinna ma-to klo 8-20, pe klo 8-18, la klo 10-16 ja su klo 12-18.

Lämpimästi tervetuloa! Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry

Kirjailijavieraana Antti Heikkinen

Eija-Liisa Markkula haastattelee kirjailija Antti Heikkistä Iiris-keskuksen Pimé Café -tilassa to 10.1. klo 17.30-19.30. Valot pidetään pimeässä kahvilassa tällä kertaa päällä.

Antti Heikkinen (s. 1985) on nilsiäläinen toimittaja ja kirjailija. Hänen romaaninsa Pihkatappi voitti Savonia-palkinnon ja Kalevi Jäntin palkinnon, ja Risainen elämä - Juice Leskinen 1950-2006 -tietokirja oli arvostelu- ja myyntimenestys. Lisäksi Heikkinen näyttelee, laulaa ja tekee stand up -keikkoja.

Osallistumismaksu 5 e sisältää kahvitarjoilun. Näkövammaisten Kirjastoyhdistys ry:n jäsenet osallistuvat veloituksetta. Ilmoittaudu ke 9.1. spostitse osoitteeseen osallistun@kulttuuripalvelu.fi.

järj. Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry ja Näkövammaisten Kirjastoyhdistys ry

Työelämäpalveluiden webinaarisarja jatkuu

Näkövammaisten liiton työelämäpalvelujen webinaarisarja jatkuu keväällä 2019. Alustajina toimivat työelämäpalvelujen ja Kuntoutus-Iiriksen työntekijät sekä opiskelevat ja työssäkäyvät näkövammaiset henkilöt.

Webinaarit välitetään nettiradion avulla osoitteessa http://radio.nkl.fi.

Webinaarit ovat maksuttomia - tule kuuntelemaan ja kysymään! Ilmoittaudu haluamaasi webinaariin viimeistään viikkoa aiemmin numeroon 050 409 8690 tai osoitteessa http://tinyurl.com/ nkltep.

Webinaarit keväällä 2019:

Ma 21.1.klo 18-19.15: Tukea ja työtä: Kuinka yhdistää sosiaaliturva ja työnteko?

Ma 25.2. klo 18-19.15: TE-toimistosta kasvupalveluihin: Vammainen työnhakija ja/tai tuensaaja kasvupalvelujen pyörteissä.

Ma 25.3. klo 18-19.15: Näkövammaisten liiton työelämäpalvelujen palvelut ja tuotteet tutuiksi.

Kylmästä lämpimään Kulttuurikeskus Caisassa

La 26.1. klo 10-16 Kulttuurikeskus Caisassa järjestetään eri kulttuurien näkövammaisten elämään tutustuttava luovan toiminnan päivä. Ohjelma on maksuton ja siitä vastaavat Jorma Keskiniemi (Venäjänkarjala), Anniina Latikka (Tansania) ja Niklas Röholm (Brasilia). Päivä on mainio mahdollisuus tutustua myös Caisan uusiin tiloihin Kaikukadulla. Tarkemmat tiedot tapahtumasta ja ilmoittautumisohjeet tammikuussa.

Järj. Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry

Myydään-ostetaan

Aitta tiedottaa

Annansilmät-Aitan materiaalimyynti on suljettuna 17.12.- 6.1.

Joulupuutarinoita

Kerttu Ekholm: Joulupuutarinoita

"Pekka aprikoi ja sanoo Kirsille: "Nyt tehdään kuuselle kauneusleikkaus." Pekka parturoi puuta. Aloittaa alaoksista ja jatkaa ylt'ympäriinsä niin korkealle kuin yltää. Kirsi kasaa havuja lattialle puun alle ja ympärille."

Kirjan elämänmakuiset tarinat kietoutuvat joulupuun ympärille ja saavat lukijan liikuttumaan naurusta kyyneliin.

Kerttu Ekholm (s. 1951) on amatöörikirjoittaja ja ajatustenkuvittaja. Hän on kiinnostunut elämisen tavoista ja ilmiöistä.

Äänikirja (CD-rom), 3 h 2 min. Joulutarjous 9,90 ? (norm 16,50 ?)

E-kirja (EPUB) 90 s. Joulutarjous 9,96 ? (norm 16,12 ?)

Tarjous on voimassa 31.12.2018 saakka. Tilaukset sähköpostilla: myynti@digi-sound.

Sekalaista

Avustaja tarjolla

Tarvitsetko avustajaa Helsingistä? Ota yhteyttä, puh. 041 724 7204, Kipa.

Airuen aineisto- ja ilmestymisajat vuonna 2019

Airuen aineisto- ja ilmestymisajat vuonna 2019

- nro: 1, ilmoitukset: ti 19.12., ilmestyy: ke 16.1.

- nro: 2, ilmoitukset: ma 28.1., ilmestyy: pe 15.2.

- nro: 3, ilmoitukset: ma 25.2., ilmestyy: pe 15.3.

- nro: 4, ilmoitukset: ti 26.3., ilmestyy: ma 15.4.

- nro: 5, ilmoitukset: ti 24.4., ilmestyy: ke 15.5.

- nro: 6- 7, ilmoitukset: ma 27.5., ilmestyy: ma 17.6.

- nro: 8, ilmoitukset: pe 26.7., ilmestyy: to 15.8.

- nro: 9, ilmoitukset: ti 27.8., ilmestyy: ma 16.9.

- nro: 10, ilmoitukset: to 26.9., ilmestyy: ke 16.10.

- nro: 11, ilmoitukset: ma 28.10., ilmestyy: pe 15.11.

- nro: 12, ilmoitukset: ma 25.11., ilmestyy: ma 16.12.

Airut 1/2019 ilmestyy 16.1.2019. Ilmoitukset viim. 19.12.2018.

Katso julkaisuaikataulut mediakortista osoitteesta airutlehti.fi. Ilmoitukset jätettävä määräpäivänä klo 15.45 mennessä joko sähköpostitse osoitteeseen airut@nkl.fi tai osoitteessa airutlehti.fi/ ilmoitukset sijaitsevalla verkkolomakkeella.

Jokainen ilmoitus julkaistaan myös Airuen verkkolehdessä, ellei ilmoittaja ole sitä erikseen kieltänyt.

Toimituksella on oikeus muokata lehden aineistoja ja käyttää lehden juttuja www-sivuillaan. Toimitus ei vastaa tilaamatta jätetyn aineiston säilyttämisestä tai palauttamisesta. Lehdessä ei julkaista voimakkaasti poliittisia tai uskonnollisia kirjoituksia.

Takasivu

Vielä ehdit hankkia Opaskoirakalenterin

Kalenterin hinta 15 eur sisältää postikulut

Kalentereita voi tilata osoitteesta info@opaskoirayhdistys.fi

(Kuva haukottelevasta opaskoirasta ja teksti: "Opaskoirakalenteri 2019".)