KANSILEHTI

Näkövammaisten Airut

Numero 16/2012, 17.9.2012

Näkövammaisten Keskusliiton jäsenlehti 101. vuosikerta

22 numeroa vuodessa pistekirjoituksella, äänitteenä, isokirjoituksella ja elektronisena.

Julkaisija:

Näkövammaisten Keskusliitto ry. PL 30 00030 Iiris puh. (09) 396 041 faksi (09) 3960 4658 airut@nkl.fi www.nkl.fi

TOIMITUS

Päätoimittaja:

Merja Heikkonen (09) 3960 4602 matkapuhelin: 050-3835226

Vastaava toimittaja:

Marika Mäkinen-Vuohelainen (09) 3960 4652 matkapuhelin: 0500 417 670

Taittava toimittaja (ilmoitukset):

Liisa Lähteenmäki (09) 3960 4651

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:

Niina Juntunen (09) 3960 4656 lehtitilaus@nkl.fi

Toimituksella on oikeus käyttää lehden juttuja www-sivuillaan.

ISSN 0355-5666

Näkövammaisten Keskusliiton kirjapaino Helsinki 2012

Elektronisen julkaisun tuottaja: NKL/Tiedonhallintapalvelut

Pääkirjoitus: Pistevirsikirjasta uusi painos

Meillä näkövammaisilla ja meidän järjestöillämme on nyt tilaisuus luoda tasa-arvoa evankelis-luterilaisen kirkon suuntaan. Näkövammaisten Keskusliiton kirjapaino on kirkon tuella valmistanut uuden ja kauan odotetun painoksen virsikirjasta pistekirjoituksella. Voimme vaikuttaa niin, että pistevirsikirja tulee jokaiseen kirkkoon, seurakuntataloon ja siunauskappeliin - sinne, missä virsikirja on seurakunnan puolesta tarjona muillekin ihmisille.

Uudessa virsikirjassa on 12 siistiä spiraalinidettä. Pistekirjoituspaperi on kestävää ja työ korkealaatuista. Monet hakuominaisuuksien kannalta tärkeät kohdat on tehty käsityönä. Selaamisen helpottamiseksi näkevän henkilön kanssa virsien numerot on merkitty normaalilla tekstillä. Kirjassa ovat vuonna 1986 hyväksytyt varsinaiset 632 virttä sekä niin sanottu liiteosa lauluineen. Vielä on joukko rukouksia, uskontunnustukset ja muita jumalanpalvelustekstejä. Kirja on niin laaja, että sen kuljettaminen ei käy noin vain, joten sen saaminen vakinaiselle käyttöpaikalleen kirkkoon tai kotiin on perusteltua.

Jo vuosituhannen vaihteessa olin kirkon vammaistyöstä vastaavana aloittamassa hankkeen suunnittelua liittomme kirjapainossa johtaja Teuvo Heikkosen kanssa. Tapoja toteutukseen oli tarjona monia, ja nyt valitun mallin pääsuunnittelija kirjapainossa on Hilkka Väänänen. Testilukua on tehnyt muun muassa Ari Talja.

Virsikirjan tuottaminen on osa kirkon saavutettavuusohjelmaa. Koko virsikirjan hinta on yksityisille henkilöille ja seurakunnille 84 euroa eli seitsemän euroa niteeltä. Kirkkohallituksen antama tuki on mahdollistanut edullisen hinnan paljon käsityötä vaativalle kirjalle. Hinta ei siis liene este sen hankinnalle, mutta ilman näkövammaisten aktiivisuutta se tuskin ilmestyy kirkkoihin. Meidän asiamme on kertoa seurakunnissa, että hyvä virsikirja on nyt tilattavissa edullisesti NKL:n kirjapainosta ja että haluamme tasa-arvoisesti veisata muiden mukana. Laulun lahjan horjuessa voimme ainakin sormeilla sanoja.

Teksti Ari Suutarla, vanha rovasti

Kiikarissa

Esteettömyys: Toimivatko festivaalit kaikille?

Kulttuuria kaikille -palvelu on julkaissut kulttuurifestivaalien ja -tapahtumien saavutettavuutta koskevan kyselyn tulokset.

Kyselyssä selvitettiin muun muassa festivaalien viestintää ja hinnoittelua, liikkumismahdollisuuksia, eri aistein vastaanotettavia sisältöjä sekä festivaalien toimenpiteitä saavutettavuutensa arvioimiseksi. Myös saavutettavuustyön suunnitelmallisuutta ja vähemmistöjen kanssa tehtyä yhteistyötä selvitettiin.

Kyselyn perusteella suurimmalle osalle festivaalipaikoista on liikkumisesteetön pääsy ja kohtuullisen monella festivaalilla on esteettömät wc-tilat. Myös eri kielten käyttö viestinnässä kuuluu useimmiten festivaalien tarjontaan. Puutteita oli esteettömässä pysäköinnissä ja esiintymistilojen esteettömyydessä. Viestinnässä festivaalien saavutettavuudesta kertomisessa sekä verkkosivujen esteettömyydessä on parantamisen varaa.

Selvitys toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön tuella.

www.kulttuuriakaikille.info/saavutettavuus_tutkimukset_ja_raportit_festivaalit

Keittiö: Suolainen piirakka

1prk kermaviiliä 125 g sulatettua voita tai margariinia 2 kananmunaa 1/2 tl suolaa 3 dl vehnäjauhoja 2 tl leivinjauhetta

Sekoita kaikki pohjan ainekset keskenään, kaada voideltuun piirakkavuokaan. Lisää päälle joko kasviksia, kinkkua, tonnikalaa ja lopuksi juustoraastetta. Paista 200 asteessa noin puoli tuntia.

Ohje: Siiri Tammi

Pisteet: Virsiä pisteillä

Kirkon ja NKL:n yhteistyön tuloksena on julkaistu uusi pistevirsikirja. Kirkolliskokous myönsi vuonna 2011 liitolle avustuksen kirjan julkaisemiseen.

Uusi pistevirsikirja sisältää virsien 1-632 lisäksi myös jumalanpalvelusliitteen numeroidut jumalanpalvelus- ja toimituslaulut sekä pelkistetyt messun, lapsen kasteen, avioliittoon vihkimisen ja hautaan siunaamisen kaavat. Virsikirjassa on 12 kierresidottua osaa, joita on helppo kääntää. Kokonsa puolesta kirja mahtuu hyvin syliin. Isotekstiset sisällysluettelot ja virsinumeroiden tarrat auttavat pistekirjoitusta taitamatonta avustamaan oikean virren löytymisessä.

Tilaukset: NKL:n kirjapaino 84 e / kpl (12 sidosta) p. (09) 3960 4001 hilkka.vaananen@nkl.fi

Sitaatti

"Laitoksiin joudutaan ennen aikojaan, koska oikeita asioita ei ole tehty ajoissa. Vanheneminen ei ole sairaus, ja siksi ihmisen itse on saatava päättää omasta vanhuudestaan."

Sosiaali- ja terveysneuvos Pekka Paatero Turun Sanomissa

Lyhesti: Osta BlindSquare App Storesta!

iPhone/iPad-sovellus BlindSquarella sokea kuulee sijaintiosoitteensa, lähimmän risteyksen, ilmansuunnat, lähitienoon ravintolat, kaupat ja muut palvelut. Se opastaa haluttuun kohteeseen ja ilmoittaa oikean bussipysäkin. BlindSquare puhuu myös suomea. Hinta 12 e.

Muista: Onhan kotonasi hyvä valaistus? 22.9. päivä alkaa lyhentyä ja laskeudutaan pimeään aikaan.

Kiitokset upeista työvuosista!

Olen juuri päättänyt antoisan 25 vuoden työn NKL:ssa. Työintoani ylläpitivät ennen kaikkea työn aate, näkövammaisjäsenet luottamuselimiämme myöten ja kaikki työtoverit. Mutta tällaista elämä on, kun ikää karttuu niin "pääsee ansaitulle eläkkeelle".

Työurani liitossa oli monipuolinen. Noin kahdeksan vuoden välein nimikkeeni ja työtehtäväni muuttuivat radikaalisti. Aloitin talousjohtajana kesällä 1987. Kahdeksan vuoden päästä minut nimettiin järjestöjohtajaksi syksyllä 1995. Toimitusjohtajana aloitin vuoden 2004 alussa eli Iirikseen siirryttäessä. Nyt jään eläkkeelle oltuani kahdeksan vuotta toimitusjohtajana.

25 vuoden aikana liitto jäsenyhdistyksineen ja sen myötä koko näkövammaistyö ovat kehittyneet harppauksin. Missiomme on ollut ja edelleen on näkövammaisten ihmisten omaehtoisen ja sisältörikkaan elämän edistäminen. Ehdottomasti tärkeintä on näkövammaisten oikeuksien valvonta, jossa on monelta osin onnistuttu ja saatu tuloksia, mutta paljon on vielä työsarkaakin. Jäsentoiminta paikallisella ja alueellisella tasolla on järjestötyön perusta. Kerhot, virkistystapahtumat ja retket ovat yksittäiselle näkövammaiselle hyvä tapa saada vertaistukea ja tietoa. Jäsentoiminta onkin kehittynyt vuosien aikana ja myös jäsenmäärä on kasvanut: kaksikymmentä vuotta sitten alueyhdistysten jäsenmäärä oli 6500 ja nyt 10 500. Valitettavasti kasvu on ollut pysähdyksissä lähes kymmenen vuotta. Toivottavasti tämän vuoden etsivään työhön keskittyvällä Hauska nähdä -kampanjalla saadaan rikottua 12 000 jäsenen raja, jonka asetin tavoitteeksi jo vuonna 1990. Suuri kysymys on työikäisten näkövammaisten vähäinen osallistuminen yhdistystoimintaan. Jäsenyhdistysten olisikin entistä vakavammin kehitettävä tätä ryhmää kiinnostavaa toimintaa.

Liiton palvelut, muun muassa tiedonhallinta- ja tiedonsaantipalvelut, ovat kehittyneet valtavasti. Kasettinauhureista on siirrytty Daisyyn ja tietokoneet ovat mullistaneet tiedonhallintapalvelut. Kirjapaino tuottaa pistekirjoitusjulkaisuja aivan eri nopeudella kuin aiemmin. Kuntoutus- ja aluesihteeripalvelut ovat kehittyneet ajan vaatimusten mukaan ja Senioripalveluiden ja vapaaehtoistyönpainoarvo on noussut. Kuitenkin edelleen näkövammaispalvelujen tarve on suurempi kuin liitto pystyy tuottamaan, ja koko ajan pitäisi kehittää uutta.

Liiton ja jäsenyhdistysten talous on kohtuullisessa kunnossa. Näin ei ole ollut aina, mutta vuosien kuluessa on kyetty entistä paremmin sopeuttamaan toimintaa tulojen mukaiseksi. Talouden kannalta on tärkeää, että Iiris-keskuksesta ei ole velkaa ja että Onnela ja Seitaranta on myyty. Pettymys on, että jotkut alueyhdistykset eivät luovu lomakodeistaan, jotka jo nyt ovat taloudellisia taakkoja. Kannattava toiminta vaatii isoja taloudellisia panostuksia ja asiantuntijaresursseja, joihin yhdistyksillä ei ole mahdollisuuksia. Alueyhdistysten tulisi päästä eroon lomakodeistaan ja suunnata voimavarat varsinaiseen jäsentoimintaan.

Menneen arvioiminen suuntaa ajatukset myös tulevaisuuteen, joka näkövammaistyössä ei näytä huonolta. Jäsenistössä on aktiivisia järjestötoimijoita ja liitto on hyvässä kunnossa niin henkilöstön osaamiselta kuin taloudeltaan. Haasteita on myös edessäpäin, mutta kun niihin varaudutaan ajoissa, selvitään kyllä.

Mikäpä tästä on jäädä eläkkeelle! Haikeaa se kuitenkin on, sillä siksi hienoa ja rikastuttavaa on ollut tehdä näkövammaistyötä teidän kanssanne.

Mauno Lehtinen sosiaalineuvos mauno.lehtinen@pp.inet.fi

Kuntavaalit tulevat

Kuntavaalit järjestetään su 28.10. ja ennakkoäänestys kotimaassa 17.-23.10. ja ulkomailla 17.-20.10. Kotiäänestykseen ilmoittaudutaan 16.10. klo 16 mennessä.

Vaaleissa äänestetään kuntapäättäjät neljäksi vuodeksi. Äänioikeutettuja ovat viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävät henkilöt. Se, missä kunnassa henkilöllä on äänioikeus määräytyy 7.9.2012 väestörekisterissä olevat kotikunnan mukaan. Jokaiselle äänioikeutetulle postitetaan ennen vaaleja Ilmoitus äänoikeudesta -kortti, jossa mainitaan muun muassa vaalipäivän äänestyspaikka. Ennakkoon voi äänestää missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa.

Oikeus avustajan käyttöön ja kotiäänestys

Jos ei itse kykene tekemään äänestysmerkintää, on oikeus käyttää vaalipaikalla avustajaa. Äänestäjällä on aina oikeus käyttää avustajana itse valitsemaansa henkilöä. Avustajana ei kuitenkaan saa olla vaaleissa itse ehdokkaana oleva henkilö.

Kotiäänestykseen on ilmoittauduttava oman kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään 16.10. klo 16:een mennessä. Näkövammaisella henkilöllä on oikeus äänestään kotona.

Kotiäänestyksessä on äänestäjän ja vaalitoimitsijan lisäksi oltava läsnä äänestäjän valitsema tai hyväksymä 18 vuotta täyttänyt henkilö. Kotiäänestyksessä voi käyttää avustajaa, joka voi olla myös edellä mainittu henkilö.

Ehdokasluettelot äänitteenä ja pistekirjoituksella

Näkövammaisille tuotetaan kunnallisvaalien ehdokasluettelot sisältävä Daisy-julkaisu, julkaisu sisältää myös kuntien keskusvaalilautakuntien yhteystiedot ja tiedot ennakkoäänestyspaikoista. Daisy-julkaisu lähetetään automaattisesti lehden tilaajille. Edellä mainittu materiaali julkaistaan myös tiedonhallintapalvelun jakelussa.

Oman kunnan ehdokasluettelon saa myös pistekirjoituksella. Ehdokasluettelo on tilattava etukäteen viimeistään 5.10. mennessä puhelimitse (09) 3960 4656 tai sähköpostilla lehtitilaus@nkl.fi, muista mainita tilauksen yhteydessä kuntasi nimi.

** ** **

Oletko ehdokkaana kuntavaaleissa? Airut julkaisee 16.10. ilmestyvässä lehdessä listan näkövammaisista kuntavaaliehdokkaista. Ilmoita meille 25.9. mennessä nimesi, mitä puoluetta edustat, kotikuntasi ja mahdollinen kotisivujesi osoite. airut@nkl.fi / p. (09) 3960 4652

** ** **

To 20.9. eduskuntapuolueiden puheenjohtajien vaalistartti Yle 1:llä klo 21.05. Toimittajina Jan Andersson ja Katri Makkonen.

Minna testaa tekniikkaa: Zoom H1 - Näppärä laite tallentamiseen

Minna testaa tekniikkaa -juttusarjassa heikkonäköinen Minna Kejonen kokeilee puolestasi apuvälineitä ja tekniikkaa, jotka helpottavat näkövammaisen arkea.

Zoom H1 - Näppärä laite tallentamiseen

Teksti Minna Kejonen Kuvat Marika Mäkinen-Vuohelainen

Markkinoilla on ääntä tallentavia laitteita, joista olisi hyötyä näkövammaiselle, jos niitä jotenkin pystyisi käyttämään. Testasin Zoom H1 -laitteen, johon on mahdollista tallentaa ääntä muistikortille napin painalluksella.

Lähes kaikki Zoom H1:n asetukset tehdään sormin laitteen varren näppäinten ja kytkimien avulla eikä niitä tarvitse jatkuvasti muutella.

LCD-näytöstä näkee, minkälaisia asetuksia on valittu. Vasemmassa reunassa on äänen tasomittarit. Keskelle yläreunaan voi asettaa päivämäärän. Oikealta ylhäältä näkee pariston latauksen. Tallennusaika löytyy keskeltä ruutua, ja sen yläpuolelta äänitysmuoto. Keskeltä alhaalta näkyy, tallentaako laite vai onko se kuuntelutilassa.

Stereomikki on näytön yläpuolella pyöreässä päässä. Se taltioi ääntä 90 asteen kulmassa. Sen alla etupaneelissa on pieni merkkivalo, joka osoittaa äänityspiikkejä.

Pyöreä äänityspainike sijaitsee näytön alapuolella. Näppäintä painetaan, kun äänitys aloitetaan ja lopetetaan. Pohjassa on sisäänrakennettu monokaiutin.

Mukana muistikortti

Kuulokkeet voi laittaa kiinni vasemman sivun yläosan liitäntään. Sen alapuolella olevilla näppäimillä säädetään ulostulevan äänen voimakkuutta.

Samalla sivulla alempana suojakannen alla on MikroSD-muistikortin paikka. Jos tilalle vaihtaa uuden muistikortin, formatoinnin voi tarvittaessa käynnistää REC-napin painalluksella tai ohittaa kelausnäppäimillä.

Liukukytkimillä äänitysvalintoja

Takapuolella kaulassa on kolme kytkintä, joista vasemmanpuoleinen on bassoleikkkuri. Kun se on yläasennossa, se leikkaa taltioidusta signaalista pois ihmisääntä matalammat taajuudet kuten ilmastointilaitteen hurinan.

Keskimmäisenä oleva äänitystason säätö voi olla automaattinen, eli säädin on yläasennossa, tai manuaalinen, jolloin tasoa seurataan näytön mittareista ja säädetään oikean sivun plus- ja miinus-näppäimillä. Testattaessa huipputason on hyvä jäädä -12 dB tienoille.

Oikean reunan kytkimellä valitaan äänitysformaatti. Kytkimen yläasennossa se on mp3 ja ala-asennossa WAV. Mp3-muodossa materiaalia mahtuu paljon enemmän, mutta WAV on parempilaatuinen, ja siihen voi tehdä raitamerkkejä, joiden avulla tallennetut kohdat löytyvät helpommin.

Säätimien alla takapaneelissa on pyöreä pöytätelineen kiinnityspaikka. Vielä alempana oikealla on paristokotelo.

Äänitiedostoja voi selata

Oikealla sivulla ylimpänä on sisääntuloliitäntä. Sen alla ovat säätimet, joilla voidaan säätää sisään tulevaa äänitystasoa käsin.

Seuraavaksi on neljä pyöreää näppäintä allekkain. Ylin on pikakelaus eteenpäin, seuraavasta kuunnellaan tallennusta tai laitetaan raitamerkkejä. Sitten on pikake-laus taaksepäin ja viimeisenä roskakori, jota painamalla poistetaan äänitiedostoja. Poiston voi peruuttaa painamalla jotain muuta pyöreistä näppäimistä, tai se vahvistetaan tallennus- eli etupaneelin REC-näppäimellä. Laite käynnistetään ja sammutetaan liukukytkimestä. Yläasennossa sama kytkin toimii näppäinlukkona. Lukitus vapautetaan vetämällä kytkin keskiosan päälle.

USB-liitännän avulla tallenninta voi käyttää myös verkkovirralla. Verkkolaite ei ole akkulaturi. Ajan asetuksiin pääsee painamalla REC- eli tallennusnäppäintä pohjaan laitetta käynnistettäessä. Numeroita säädetään eteenpäin ja taaksepäin oikean sivun kelausnäppäimillä, ja seuraava kohta ja lopullinen hyväksyntä valitaan niiden välissä olevalla näppäimellä. Edelliseen kohtaan voi palata tallennus- eli REC-näppäimellä. Ajan asettaminen helpottaa tiedostojen selailua.

Miten tämä laitetaan päälle?

Laitoin ensin matalat taajuudet leikkautumaan, automaattisen äänenvoimakkuuden säädön tallennettaessa ja WAV-äänimuodon, sillä halusin kokeilla raitamerkkejä. Sitten tuli ongelma: Miten laite saadaan päälle?

Liikuttelin ja painoin virtakytkintä, ja vahingossa se sitten lopulta käynnistyi. Kytkintä vedetään siis alaspäin ja pidetään hetki pohjassa.

Äänitys oli helppo laittaa päälle ja pois. Oikean sivun pyöreistä painikkeista pääsin selailemaan äänitiedostoja.

Zoom H1 voidaan yhdistää USB-kaapelin välityksellä tietokoneeseen, jolloin OFF-tilassa oleva laite toimii muistikortinlukijana. Materiaali voidaan siirtää koneelle jälkikäsittelyä varten. Tiedostot löytyvät Stereo-hakemiston Folder1-alihakemistosta.

** ** **

Plussia ja miinuksia

+ Valinnat voi tehdä käsin erilaisten näppäinten avulla. Niitä ei tarvitse tehdä uudestaan ennen jokaista käyttöä.

+ Laitteella on helppo tallentaa ja kuunnella.

+ Pienikokoinen Zoom H1 kulkee mukana vaivatta.

- Kelausnäppäimet ovat pieniä.

- Paristo kestää noin kymmenen tuntia, joten verkkolaite tai varaparisto tarvitaan mukaan.

- Äänimerkit voisivat helpottaa käyttöä.

** ** **

Fakta

Zoom H1 -tallennin

- Tallennus SD-muistikortille, mukana 2 GB:n kortti. - Toimii 1,5 V AA-paristoilla, äänitysaika paristolla 10 h. - USB-liitäntä tiedonsiirtoa varten. Taltioi sekä WAV- että mp3-tiedostoja. - Pakettiin sisältyy tuulisuoja, mikrofonipidike, pöytäteline, säilytyspussi, virtalähde ja USB-kaapeli. - Hinta 135,00 e (alv 23 %) - Myynti: Polar Print

Edullinen pistenäyttö tulossa?

Transforming Braille -projektin vetäjä Kevin Carey vieraili NKL:ssa

Teksti ja kuva Marika Mäkinen-Vuohelainen

Voisiko pistenäyttö maksaa vain kymmenesosan nykyisestä? Monikansallisessa projektissa kehitetään edullista pistenäyttöä, joka mullistaisi pistelukijoiden maailman.

Pistenäytöt ovat kalliita ja samoin on pistetekstin painaminen paperille. Tämän vuoksi suuri osa pistelukijoista joutuu tyytymään vain rippeisiin kaikesta julkaistavasta tekstimateriaalista. Ainoastaan rikkaimmissa maissa pistenäytön kustantaa yhteiskunta, mutta kehittyvissä maissa sen joutuu maksamaan itse - ja harvalla on siihen varaa.

Perusnäytölle markkinarako

Transforming Braille -projektin vetäjän, Iso-Britannian johtavan näkövammaisjärjestön RNIB:n puheenjohtajan, Kevin Careyn mukaan tavoitteena ei ole kilpailla nykyisten ominaisuuksiltaan monipuolisten pistenäyttöjen kanssa, vaan tuottaa yksinkertaisempi peruspistenäyttö.

- Uskomme, että sillä on markkinoita, hän sanoo.

Peruspistenäytön avulla käyttäjä pääsisi käsiksi valtavaan määrään elektronisia tekstitiedostoja. Erityisesti kehittyvien maiden tilannetta edullinen pistenäyttö helpottaisi huomattavasti, mutta tarjoaisi myös pistekirjalainaamojen asiakkaille mahdollisuuden joko halvempaan elektroniseen tiedostoon tai kalliimpaan painettuun pistekirjaan.

- Jos nyt pistelukijalla on saatavanaan viisi sataa pistekirjaa painettuna, uuden pistenäytön avulla pistekirjoja olisi helposti 500 000.

Huimalla määrällä Carey viittaa nimenomaan englanninkieliseen kirjallisuuteen, jota voisi lukea esimerkiksi iPadilla, Kindlellä tai älypuhelimella verkkokirjakauppa Amazonin asiakkaana.

Careyn mukaan pistekirjan lataaminen maksaisi saman verran kuin tavallisen kirjan ostaminen.

- Sokeat lukijat joutuisivat siis maksamaan kirjoistaan, mutta niinhän näkevätkin joutuvat. Olisimme vain samassa tilanteessa.

Painetusta elektroniseen

Kevin Careyn ajatus on rohkea esimerkiksi Suomen tilannetta ajatellen. Meillä on toimiva näkövammaisten kirjasto, josta lainataan kirjoja omakirjalainana, mikä tarkoittaa, että kirjoja ei tarvitse palauttaa. Pistenäytön sokea tai vaikeasti heikkonäköinen saa ilmaiseksi työ- tai opiskelutarpeisiin. Pistenäyttö on arvokas sijoitus, sillä se maksaa 2 000 - 10 000 euroa.

- Sokeat haluavat olla tasa-arvoisia, mutta etuoikeutettuja, Carey sanoo.

Carey haluaa kyseenalaistaa ajatuksen. Nyt hänen mielestään on mahdollisuus tasa-arvoon painetun tekstin alueella, vaikka se joissakin tilanteissa voi tarkoittaa edun menetystä.

- Pisteet täytyy saada pistepainoista ihmisten käteen, hän tiivistää.

Careyn mukaan maailma on muuttunut niin, että perinteisen pistearkin sijasta pisteitä pitäisi lukea enemmän elektronisista tekstitiedostoista edullisen pistenäytön avulla. Tiedostojen muuntaminen pistetiedostoiksi on Careyn arvioiden mukaan kohtuullisen helppoa.

Carey painottaa, että kysymys on ennen muuta kaunokirjallisuuden ja kevyemmän kirjallisuuden saamisesta pistelukijoiden saataville.

Nykyisin valtaosa näkövammaisista lukee kirjansa äänikirjana. Carey pitää kuitenkin tärkeänä, että näkövammaisilla lukijoilla olisi mahdollisuus lukea kirjansa myös pisteillä, jolloin esimerkiksi oikeinkirjoitusasiat tulevat selvemmin esille.

- En usko, että kukaan näkevä tyytyisi vain kuuntelemaan tekstiä, hän sanoo.

** ** **

Mikä Transforming Braille -projekti?

- Tavoitteena tarjota pistelukijoille e-kirjojen lukeminen ja kehittää ja tuotteistaa edullinen peruspistenäyttö.

- Projektia vetävät RNIB:n Kevin Carey Iso-Britanniasta, Steven Rothstein Perkinsin sokeainkoulusta USA:sta ja Tara Alexander RNIB:sta.

- Kolmivaiheinen projekti, joka päättyy vuoden 2013 lopussa.

- Meneillään toinen vaihe, jonka aikana valmistuu ja testataan pistenäytön prototyyppi.

- Taloudellista tukea toisessa vaiheessa ovat antaneet mm. Valentin Haüy -yhdistys Ranskasta, Sight Savers International -järjestö ja CBM eli vammaisten ihmisten elinolojen parantamiseen keskittyvä kristillinen kehitysyhteistyöjärjestö.

Näkövammaiset nuoret hyötyvät kuntoutuksesta

Teksti Kela Kuva NKL:n nuorisotoimen arkisto

Näkövammaisten nuorten kuntoutushanke Meikäläistä metsästämässä on päättynyt. Hankkeen arviointitutkimuksen alustavat tulokset osoittavat, että lähes kaikki kuntoutukseen osallistuneet nuoret hyötyivät kuntoutuksesta.

Kuntoutus vahvisti nuorten sosiaalisia taitoja ja itsetuntoa.

Kelan terveysosaston kuntoutusryhmän ja Näkövammaisten Keskusliiton Meikäläistä metsästämässä -hankkeella pyrittiin ehkäisemään ennalta näkövammaisten nuorten syrjäytymistä ja edistämään heidän itsenäistymistään. Vuoden kestävään hankkeeseen osallistui 15 näkövammaista nuorta vuosina 2011-2012.

Lähes kaikki nuoret kertoivat hyötyneensä hankkeesta. Kuntoutus vahvisti nuorten sosiaalisia taitoja ja itsetuntoa sekä lisäsi heidän valmiuksiaan itsenäiseen elämään. Kuntoutus myös auttoi nuoria saamaan realistisen käsityksen omista vahvuuksistaan ja vahvisti heidän osallisuuttaan omaan elämäänsä. Myös suurin osa vanhemmista koki nuortensa edistyneen itsenäisen elämän taidoissa.

Hankkeen tuloksia arvioitiin haastattelemalla siihen osallistuneita nuoria ja heidän vanhempiaan. Arvioinnissa hyödynnettiin palveluntuottajan keräämää tietoa kuntoutujista.

Hankkeessa nuoret pääsivät kokeilemaan ja harjoittelemaan haasteellisina ja tärkeinä pitämiään asioita. Nuoret oppivat uusia taitoja, ja heitä opastettiin hoitamaan omia asioitaan. Moni nuori tunsi saaneensa kuntoutuksesta lisää rohkeutta ja eväitä itsenäiseen elämään.

Näkövammaisen nuoren itsenäistyminen edellyttää sekä nuorilta että heidän vanhemmiltaan paljon. Yksilöllisten tavoitteiden mukaan suunniteltu ja itsenäisen ja sosiaalisen elämän taitoja kehittävä kuntoutusmalli voi ehkäistä näkövammaisten nuorten syrjäytymistä merkittävästi. Kelan tutkimusosasto julkaisee arviointitutkimuksen loppuraportin myöhemmin syksyllä. Meikäläistä metsästämässä -hanke on osa Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanketta.

Leffakorva

Leffakorva on palsta, jossa arvioidaan kotimaisia elokuvia.

Kurkistusluukku erikoismuusikoiden elämään

Teksti Taina Kuuskorpi Kuvat Marianne Heikkinen ja J-P Passi, Mouka Filmi Oy

Tosi-TV-innostus on tarttunut elokuvan alueelle ja lisännyt kotimaisten dokumenttielokuvien tarjontaa. Kovasikajuttu (2012) on Jukka Kärkkäisen ja J-P Passin ohjaama dokumenttielokuva.

Kovasikajuttu avaa kurkistusluukkuja neljän kehitysvammaisen muusikon elämään. Arki ja työ toteutuvat hieman erikoisemmissa olosuhteissa ja sisältävät omalaatuisia haasteita. Ja kuitenkin elokuvassa itseään esittävän Pertti Kurikan nimipäivät -bändin erikoismuusikoiden päivät täyttyvät kaikille tutuista elämän osasista: syntymäpäiväjuhlista ja asuntopulmista sydänsuruihin ja poliittiseen osallistumiseen.

Aiheen monipuolisella käsittelyllä osoitetaan kehitysvammaisen parhaimmillaan elävän täydesti. Kokonaisvaltaisuudessaan elokuva on kuitenkin pitkäntuntuinen. Mukana on yksityisyyden suojaa venyttäviä kohtauksia, joiden äärellä herää eettisiä kysymyksiä.

Bändin vahva ja angstinen punkmusiikki tempaa mukaansa ja houkuttelee spontaaneihin aplodeihin pitkin matkaa. Musiikilla on kuitenkin ennen kaikkea sanoma. Kappaleiden suorasukaiset sanat tiivistävät koko teoksen viestin lyijypalloksi, joka tulee kohti ja lävistää.

Kuulonvaraisesti seurattuna uskon tämän elokuvan antavan varsin toisenlaisen kokemuksen, mitä sen katseleminen välittää. Kosketuspinta muuttuu ihmisestä ihmiseen, kun ulkoiset seikat eivät näy. Kuuntelemalla Kovasikajutun ymmärtää enemmän.

Elokuva vie katsojan myös muusikoiden matkaan harjoituksista keikalle ja ensimmäisen singlen valmistumiseen. Tässä suhteessa se ei avaa uutta, vaan pääasiassa aihe on tuttuakin tutumpi. Meno on kuin minkä tahansa bändin takahuoneesta henkilökemiallisine ristiriitoineen, luomisen tuskineen ja onnistumisen huumineen. Musiikki todistaa olevansa ihmisiä yhdistävä linkki, kulttuurista tai diagnooseista riippumatta.

Välillä elokuva kiusaannuttaa näkemättäkin. Katsomon reaktiot mietityttävät: kuka nauraa, missä kohdin ja ennen kaikkea mille? Kovasikajutun suurin anti lienee aiheen valinnassa ja sen suoran rohkeassa lähestymisessä. Vastaanottajan harteille jää päättää hihityttääkö, ahdistaako, nolostuttaako vai vakavoittaako se inhimillisen aiheen äärelle. Parhaimmillaan se avaa värittymättömällä kerronnallaan uuden tavan ymmärtää kehitysvammaisen elämää ja asemaa yhteiskunnassa.

Kuvateksti Kovasikajutussa seurataan Kari Aallon, Pertti Kurikan, Toni Välitalon ja Sami Helteen tietä tuntemattomuudesta suosioon.

** ** **

Fakta

Kovasikajuttu

Ohjaus: Jukka Kärkkäinen ja J-P Passi. Käsikirjoitus: Jukka Kärkkäinen, J-P Passi ja Sami Jahnukainen. Tuotanto: Sami Jahnukainen. Kuvaus: J-P Passi. Musiikki: Pertti Kurikan nimipäivät. Pääosissa: Pertti Kurikka, Sami Helle, Kari Aalto ja Toni Välitalo. Kesto: 85 min

Saksittua: Sokea Christine kokkaa FOX-tv-kanavalla

Muun muassa huippukokki Gordon Ramsayn vetämässä Amerikan MasterChef-tositelevisio-ohjelmassa on mukana sokea kilpailija Christine Ha. Fox Television Networkin tuottaman ohjelman kolmas tuotantokausi alkoi toukokuussa.

MasterChef-ohjelmassa 100 lahjakasta kotikokkia kaikkialta Yhdysvalloista kilpailee ruoanlaiton paremmuudesta ja havittelee 250 000 dollarin pääpalkintoa. Voittaja saa myös julkaista oman keittokirjansa.

Teksasin Houstonista tuleva Christine Ha on ensimmäinen näkövammainen kilpailija sarjan historiassa. Hän on menettänyt näkönsä lähes täysin kymmenen vuotta sitten autoimmuunisairauden, Devicin taudin vuoksi. Pienestä näönjäänteestä ei ruoanlaitossa juuri ole apua. Christine käyttääkin kekseliäästi muita aistejaan avuksi ruoanlaitossa ja on jakanut niksejään myös ohjelman aikana. Hänellä on käytössään muun muassa puhuva lämpömittari ja vaaka sekä nestepinnan ilmaisin, ja monissa hänen työvälineissään on kohomerkinnät.

Christine Han tulevaisuudenhaaveisiin kuuluvat omaelämänkerrallisen kirjan julkaiseminen ja jäätelöbaarin tai pienen ruokapaikan avaaminen.

Han ajatuksiin ruoanlaitosta, nikseihin ja muutamiin resepteihin voi perehtyä osoitteessa www.theblindcook.com.

(Fox Television Network, www.afb.org)

Haluatko ryhtyä lipaskerääjäksi?

Lokakuussa kuntavaalien yhteydessä on aika tehdä Pieni ele vammais- ja terveystyön hyväksi. Monien paikkakuntien yhdistykset tarvitsevat uusia lipaskerääjiä. Kerääjäksi voi tulla yhdistykseen kuulumatonkin. Lahjoituksista puolet jää sen kunnan yhdistyksille, jossa lahjoitus on annettu, joten Lipaskerääjänä voi tukea oman kunnan vammais- ja terveystyötä. Itselle sopivan keräysajan voi sopia, kerääjäksi voi tulla vaikka tunniksi.

Lahjoituksilla tuotetaan sairaille, vammautuneille ja heidän läheisilleen vertaistukea, annetaan neuvontaa ja tuotetaan edunvalvontaa, hankitaan apuvälineitä sekä järjestetään virkistystoimintaa ja sopeutumisvalmennusta. Edellisessä keräyksessä tammikuussa lahjoituksia saatiin 2,4 miljoonaa euroa.

Pienessä eleessä on mukana 18 vammais- ja terveysjärjestöä. Keräys on toiminut vuodesta 1907 asti ja se tunnettiin aiemmin nimellä Vaalikeräys. Keräyksellä on Poliisihallituksen myöntämä keräyslupa.

Kerääjäksi voi ilmoittautua omalle paikallisyhdistykselle tai osoitteessa www.pieniele.fi/vapaaehtoiseksi.

Ilo irti arjesta

Nimimerkki Elohiiri kertoo Ilo irti arjesta -sarjassa tositarinoita näkövammaisen elämästä.

Pieni, suuri pistekohtaaminen

Lähdimme henkilökohtaisen avustajani kanssa juhlistamaan kaksivuotista yhteistyötämme tutustumalla uuteen hienoon Musiikkitaloon. Kiertelimme taloa ristiin rastiin ihastellen arkkitehtuuria ja sisätilojen ratkaisuja. Huomasin ilokseni myös esteettömyysasiat, sillä valkoisen kepin käyttäjänä aulan lattian ohjauslistaa pitkin oli vaivatonta pistellä menemään. Lipunmyyntipisteessä asioituamme aloimme etsiä ulospääsyä eduskuntatalon puolelle. Silloin tapahtui se pieni, mutta samalla suuri pistekohtaaminen! Heikkonäköisenä tihrustin opastintaulun kirjaimia, mutta eihän siitä mitään tullut. Tunnustelin sitten kädelläni opastintaulua ja - vau! Siinä ne olivat, herra Louis Braillen pikku pisteet tarkkaan määrätyssä järjestyksessä.

Asetin sormeni ensimmäisen rivin kohdalle. Jipii ja jysäys! Minä luin: Uloskäynti Mannerheimintielle. Hetki oli suuri ja merkityksellinen, olinhan ensimmäistä kertaa elämässäni hankkinut tarpeellista tietoa pistekirjoituksen avulla. Olin vähällä hihkaista ääneen, mutta toteutin kuitenkin vain virtuaalihypyn metrin korkeuteen. Nyt on vain jatkettava pisteiden haltuunottoa ja taidon kartuttamista.

Askel oli kevyt ja mieli korkealla astuessamme ulos kesäiseen Helsinkiin - ja tietysti oikean uloskäynnin kautta, kiitos siitä herra Braillen!

Sokkelo pelaa roolipeliä

Teksti Annami Poivaara ja Maija Lindgrén

Näkövammaisteatteri Sokkelo toi Tampereen Teatterikesään uuden yllätysnäytelmän, joka tarjoaa yleisölle mahdollisuuden kurkistaa näyttelijöiden pukuhuoneeseen viimeisillä minuuteilla ennen jännittävän ensi-illan alkua.

Tällä kertaa kymmenen näyttelijää valmistautui kymmenen eri ensi-illan päärooliin ja esiripun avautumiseen yhtä aikaa. Jokaisella oli kymmenkunta minuuttia aikaa keskittymiseen ja repliikkiensä varmistamiseen, yksityiskohtien hiomiseen sekä sattumanvaraisten asioiden ja ongelmien ratkaisemiseen.

Näistä aineksista syntyi parituntinen Roolit pelissä - Roolipelissä. Näytelmää oli mukava seurata, vaikka yleisö ei voinut osallistua paitsi nauramalla, taputtamalla tai hengitystään pidätellen. Esitys alkoi näyttelijöiden roolien esittelyllä. Ajatus oli hyvä, mutta toteutuksen olisi ehkä voinut tehdä toisinkin: koska suuri osa katsojista oli näkövammaisia, kukin näyttelijä olisi voinut itse esitellyt roolinsa. Näin olisimme samalla saaneet ääninäytteen. Mutta vauhtiin päästiin ja kaikki sujui. Ei voinut olla ihailematta, miten hienosti näyttelijät pääsivät unohdusten yli. Katsoja ei erottanut, koska se oli käsikirjoitukseen kuuluvaa viime hetken haparointia ja koska repliikki oikeasti unohtui.

Rooleista seitsemän oli näkövammaisten hallussa. Puntilan isäntänä Keijo Ojala oli uskottava ja hänen letkeä olemuksensa oli kuin luotu rooliin. Eveliina Ruhalahden kohdalla ihmetytti, ettei hän yksin kyennyt ottamaan muutamaa askelta. Vai oliko kyse siitä, että viehättävää nuorta naista miehet rientävät hanakasti auttamaan? Saituri oli todella saituri: en tiedä, onko Seppo Saarisessa saiturin vikaa, mutta luonteva hän oli. Näyttelijäkunnasta paras valinta Don Juanin rooliin oli ehdottomasti Santtu Salminen, jossa on rooliin sopivaa näyttävyyttä. Lopun valkoisilla kepeillä käytävässä miekkailukohtauksessa hän teki hienoa työtä. Ritva Salosesta taas löytyi sitä räiskyvyyttä, jota tarvitaan Annie Mestariampujan roolissa. Tiedämme, että häneltä sujuu laulukin ja vähän kaipasimme, että hyvin rytmitetyt repliikit olisivat tulleet laulaen. Sokrates vei meidät tuhansien vuosien taa: Antti Siren toi tuoreesti tähän päivään vanhan filosofin, joka etsi päällään olevaa toogaa. Hyvä, selkeä artikulointi istui tähän rooliin. Kimmo Sääskilahtikin mukavasti vapautui loppua kohti, vaikka alku olikin vähän jäykkää.

Tässä on hieno kaarti näkövammaisia harrastajateatterilaisia, jotka ovat antautuneet harrastukselleen. Kiitos kuuluu myös ohjaaja Erkki Auran suurelle työpanokselle. Oli ilo olla katsomassa kaikkien suorituksia. Ahneushan kasvaa syödessä, joten jäämme odottelemaan jatkoa.

Pikkupapin porinoita

Pikkupapin juoksujalkain vipatus

Teksti Hannele Juutinen

Jo aivan pienenä tyttönä, ennen kuin pikkupappeudesta oli aavistustakaan, rakastin juoksemista. Tästä intohimosta kertoo ensimmäinen, reilun vuoden ikäisenä oppimani lausahdus: "Mää juokken".

Juoksemisessa kiehtoo sen moniaistisuus. Tuuli suhisee korvissa, milloin lämpimät, milloin viileämmät ilmavirrat pyyhkivät kasvoja tai aurinko porottaa suoraan iholle. Asfalttitien kovuus iskeytyy jalkapohjiin, sora rapisee lenkkareissa tai hiekka pöllyää. Välillä jalka lipsahtaa pientareelta ojan puolelle, lätsähtää lätäkköön tai nilkka nyrjähtää ikävästi arvaamattomaan kuoppaan. Eri vuodenaikoina juoksijaa tervehtivät erilaiset tuoksut: talvella kirpsakassa pakkasessa nenä tavoittaa pakokaasun lemahduksen tai houkuttelevan ruuan tuoksun. Leppeänä kesäiltana suopursu huumaa väkevällä aromillaan, kun taas kevätpäivänä tuoksuu sulava lumi ja syysiltana kosteat lehdet.

Juokseminen on myös erinomainen lääke stressiin. Lenkkipolulle voi heittää kaikki päivän turhat kuormat. Toisaalta, joskus parhaat ajatukset sunnuntain saarnaan viriävät hölkätessä. Kehon rentoutuessa mielikin vapautuu turhista, luovuutta kahlitsevista jännitteistä. Toisinaan lenkkiä siivittävät raskaatkin ajatukset. Moni huolesta karvas aatos muuttuu kuin huomaamatta huokauksenomaiseksi rukoukseksi. Ja kotiin palattua taakka tuntuu jo kevyemmältä.

Hieman pikkupappi on jo asettanut haasteita juoksijan uralleen. Viime syksynä tuli juostua ensimmäinen puolimaraton ruskatunnelmissa Levillä. Kuluneena kesällä maistelin samaa matkaa Rovaniemellä. Kenties jonain päivänä juoksujalka jaksaa vipattaa kokonaisenkin. Mutta nyt lenkille!

Syysraikkaita juoksuterveisiä toivottelee pikkupappi.

Kuvateksti Hannele Juutinen on Pohjois-Pohjanmaalta kotoisin oleva sokea Kolarin seurakuntapastori.

Ilmoitukset

Henkilökohtaista

Haluaisin tutustua 35-40 v. naisiin

Harrastan kävelyä ja musiikin kuuntelua. p. 045 137 5587. Nimimerkki -69

Sydämelliset kiitokset

Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaisille muistamisesta täyttäessäni 85 vuotta 17. elokuuta. Martta Salmi

Tapahtumat

Liveroolipeli Helsingissä

Hei kaikki larppi-intoiset!

Koska viimekeväinen liveroolipeli eli larppi saavutti suurta suosiota, Näkövammaisten Kulttuuripalvelu järjestää uuden pelin. Se pelataan ensi vuoden alussa la 12.1. Helsingissä Iiris-keskuksessa klo 10.00-18.00. Pelinjohtajana toimii Anne Huttunen ja käsikirjoittajina Anne Huttunen ja Satu Linna. Tervetuloa mukaan sekä vanhat tekijät että uudet leikkimieliset seikkailijat!

Kulttuuripalvelun toimitilat muuttuvat upporikkaan lesken huvilaksi, jonne ryhmä näkövammaisia teatterin harrastajia on kokoontunut ottamaan vastaan uutta vuotta. Teat-teriryhmän tuottaja ja ohjaaja ovat epätoivoisessa tilanteessa: yksi näyttelijöistä on murhattu hiljattain eikä syyllistä ole tavoitettu. Huhutaan jopa, että se olisi joku ryhmän jäsenistä. Siksi osa näyttelijöistä on jättänyt projektin kesken ja heidät on hätäisesti korvattu uusilla tuntemattomilla harrastajilla. Bileiden tarkoituksena on hitsata porukka yhteen, mutta helpommin sanottu kuin tehty. Ryhmän uudet ja vanhat jäsenet karsastavat toisiaan. Selvittämätön murha askarruttaa kaikkien mieltä. Rikkaan lesken ympärillä käy kuhina rahanhimosta ja rakkaudesta...

Pelin hinta on jäseniltä 18 e ja ei-jäseniltä 32 e. Lisäksi omakustanteinen ruokailu 10 e, jolla saa kylmää mutta täyttävää picnic-ruokaa sekä pullakahvit. Yhdistys korvaa jäsenille matkakulut 20 e ylittävältä osalta halvinta matkustustapaa käytettäessä. Jos haluat majoittua Iirikseen ennen tai jälkeen pelipäivän, sinun on varattava majoitus itse eikä sen hinta sisälly pelimaksuun.

Larppiin mahtuu 12 pelaajaa. Nämä otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Pelin suunnittelua helpottaa, jos kerrot ilmoittautuessasi, oletko larpannut aiemmin ja kuinka paljon.

Sitovat ilmoittautumiset ja lisätiedustelut viimeistään ti 25. syyskuuta s-postitse osoitteeseen sallyanne.huttunen@elisanet.fi tai p. 0500 885 683. Kerrothan samalla yksityisen sähköpostiosoitteesi tai puhelinnumerosi jatkotiedottamista varten.

Tule rohkeasti leikkimään ja kokeilemaan rajojasi!

Näkövammaisten kulttuuripalvelu ry

Koko perheen Retina Day Iiriksessä 22.9.2012

Kansainvälistä retiniitikon päivää vietetään lauantaina 22.9.2012 Iiriksessä. Mukaan ovat tervetulleita kaikenikäiset retiniitikot perheineen kaikkialta Suomesta, samoin näkövammaistyöntekijät ja muut ammattilaiset. Retinitis-yhdistys tarjoaa klo 11 alkaen tulokahvit kaikille osallistujille. Luento-osuus klo 12-14 on ilmainen ja kuultavissa myös Iiriksen nettiradion kautta. Yhdistyksen asiantuntijaryhmän jäsenet kertovat tuoreita tutkimusuutisia ja vastaavat yleisökysymyksiin. Lapsille on luentojen aikana omaa ohjattua ohjelmaa. Lisätiedot: Maija Lindroos, p 040 700 0323. Tervetuloa!

Nuoret ja nuorten vanhemmat!

Kiinnostaako sinua tulla kuulemaan ja keskustelemaan perusopetuksen jälkeisistä opinnoista, sosiaalipalveluista, ammatinvalinnasta ja työllisyyspalveluista?

Järjestämme näistä aiheista illan Iiriksessä 3.10. klo 18.00-20.00 ADL-tilassa. Osoite: Marjaniementie 74, Itäkeskus.

Mukana NKL:n koulutuspoliittinen suunnittelija, työllisyysosaston väkeä ja aluesihteerit Ilmoittautuminen ke 26.9. mennessä riitta.laakso@nkl.fi, p. 050 352 1645.

Kauneutta ja käytännöllisyyttä - patalaput kunniaan

Päästä luovuutesi valloilleen ja hyödynnä varastoon jääneet lankasi. Tuo itse tekemäsi patalappu (yksi tai monta) näytteille Iiriksessä avattavaan näyttelyyn. Tekniikka on vapaa. Pääasia on, että patalappu täyttää sille asetetut vaatimukset eli suojaa käyttäjänsä käsiä kuumuutta vastaan.

Patalaput toimitetaan Iiriksen infoon 10.11.2012 mennessä. Näyttelyn päätyttyä hae omasi pois. Ehdit vielä antaa sen joululahjaksi tai jättää omaan käyttöön. Patalaput voi halutessaan lahjoittaa HUNin alueen käsityötoiminnan tukemiseen. Ilmoita mahdollisesta lahjoittamisesta luovuttamisen yhteydessä.

Käytännöllistä kauneutta voi ihailla Iiriksen 3. kerroksen vaihtuvien näyttelyiden tilassa museon edessä 14.11.-14.12.2012. Näytteillä olevia patalappuja on mahdollisuus myös tilata niiden tekijöiltä. Näyttelyssä on siitä erillinen ohje.

Avajaiset pidetään ke 14.11.2012 klo 16.

Luovaa innostusta toivottaa HUN/käsityökerhot

Apurahoja

Sokeain Lasten Tukisäätiön apurahahakemukset syyskuun loppuun mennessä

Apurahoja voidaan myöntää muun muassa näkövammaisten lasten harrastustoimintaan, erikoisliikuntavälineisiin ja perheiden lomakustannuksiin. Hakemukset 30.9.2012 mennessä. Hakemukset ja tiedustelut: asiamies Jyrki Immonen, Punakiventie 9 as 141, 00980 Helsinki. p. 09 321 4132, s-posti: sok.laptuki@kolumbus.fi

Myydään - ostetaan

Myydään vajaan vuoden käytössä ollut ZoomText -näppäimistö (skandinaavinen)

Selkeäkontrastiset ja isoilla merkinnöillä varustetut näppäimet. Erityisesti tarkoitettu tehostamaan työskentelyä ZoomText-suurennusohjelman kanssa, koska näppäimistön yläreunassa on ZoomTextin omat pikaohjauspainikkeet. Näppäimet ovat keltaiset mustalla taustalla. Tukee ZoomTextiä versiosta 9 ylöspäin. Hinta 95 e + postikulut.

Keijo Raitanen, p. 040 556 6160, keijo.raitanen@pp.nkl.fi

Myydään sähkökäyttöinen dreija Shimpo Whisper T.

Hiljainen pöytämalli, todella vähän käytetty. Hinta 690 e + rahtikulut (Matkahuolto)

Keijo Raitanen, 040 556 6160, keijo.raitanen@pp.nkl.fi

Apuvälineet: Aviris tiedottaa

Myymälän aukioloajat

Aviris-myymälän aukioloajat ovat muuttuneet tiistaiden osalta: myymälä on avoinna tiistaisin klo 12-17. Maanantaisin ja keskiviikosta perjantaihin myymälä palvelee tuttuun tapaan klo 12-16. Puhelinpalvelu toimii maanantaista perjantaihin kello 9-16.

Aviris Hyvä Ikä 12 -messuilla Tampereella

Aviris on mukana Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 27.-28.9.2012 järjestettävillä Hyvä Ikä 12 -messuilla. Aviriksen / Näkövammaisten Keskusliiton osastonumero on 204. Messuilla annamme tietoa ja esittelemme tuotteita laajasta valikoimastamme. Tuotteemme tuovat apua henkilöille, jotka ovat näkövammaisia tai joiden elämää heikentynyt näkö vaikeuttaa. Osastoltamme on saatavissa myös ohjausta ja neuvontaa siihen, mitä tehdä, jos näkö heikkenee.

Aviris-apuvälinemyymälä Marjaniementie 74, Helsinki Puh. (09) 3960 4700 aviris@nkl.fi www.aviris.fi

Sekalaista

Näkövammaisten joululoma 22.-27.12.

Solaris-Lomat järjestää kaksi viiden vuorokauden joululomajaksoa (RAY:n tuettuna lomatoimintana) 22.-27.12., paikkoina Majatalo Onnela, Tuusula ja Härmän kuntokeskus, Härmä. Lomajaksot on suunnattu erityisesti yksinäisille näkövammaisille.

Joululomalle on haettava viimeistään 22.10. mennessä Solaris-Lomien hakulomakkeella, joita saa näkövammaisten alueyhdistyksistä, tulostamalla www.solaris-lomat.fi sivulta tai tilaamalla sähköpostilla solaris@solaris-lomat.fi . Hakemuksen täyttämisessä auttavat NKL:n aluetyöntekijät ja alueyhdistysten henkilökunta.

Valkoinen keppi löydetty Tampereella

Länsi-Tampereelta Epilän Hesburgerin läheltä löydetty valkoinen Ambutechin keppi, joka on 142 cm pitkä ja 5-osainen.

Yhteydenotot: Tampereen seudun Näkövammaiset / Aleksintupa, Kuninkaankatu 8 A 1. p. (03) 2140 363

Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry / Pengertupa palvelee

Tarjoamme seuraavia palveluita:

Avustajapalvelut: - mm. virasto-, ostos-, ja lääkärikäynteihin - käytettävissä arkipäivisin - avustajina toimihenkilöt - maksullista (6 e/ 2 h, sen jälkeen 2 e/h) - varaukset ma, ti, pe klo 9-10 ja ke klo 13-15.30 p. 044 066 2249, pengertupa@hun.fi - tarkoitettu Helsingissä asuville näkövammaisille

Palveluohjaus ja -neuvonta: - lomakkeiden täyttöapu - neuvonta, opastus ja tiedonhaku - ohjausta eri palveluiden piirin - toimipisteissä palvelut maksuttomia ja ovat tarkoitettuja kaikille HUN ry:n alueen näkövammaisille asiakkaille

Asiointipalvelut toimi-pisteissä: - postin- ja lehdenlukuapu - lukutelevision käyttömahdollisuus - verenpaineen mittaus - toimipisteissä palvelut maksuttomia ja ovat tarkoitettuja kaikille HUN ry:n alueen näkövammaisille asiakkaille

Vapaaehtoistoiminta: - vapaaehtoisia toimijoita mm. ystäväksi, ulkoiluun ja harrastuksiin - maksutonta, mahdolliset kulut korvattava - tarkoitettu kaikille HUN ry:n alueen näkövammaisille asiakkaille - vapaaehtoisvälityksen päivystysajat: ti, pe klo 9-11 sekä ke klo 13-15.30 - puh. 041 511 5857 pengertupa@hun.fi - tarkoitettu kaikille HUN ry:n alueen näkövammaisille asiakkaille

Vertaistukitoiminta - jutustelua, kahvittelua ja tapahtumia - toimintatilassa Pengerkatu 11 A 3, toinen kerros - avoinna ti ja pe klo 13-15.30 - tarkoitettu kaikille HUN ry:n alueen näkövammaisille asiakkaille

Tule rohkeasti tutustumaan toimintaamme. Tarjoamme tiistaisin uusille kävijöille pullakahvit sekä kerromme lisää toiminnastamme!

Toimipiste: Toimisto ja toimintatila: Pengerkatu 11 A 3, 2 krs, 00530 Helsinki. p. 044 066 2249 tai 045 634 99 86. s-posti: pengertupa@hun.fi

Näkövammaisten Airut 1912-2012 -juhlakirja tilattavissa Daisyna tai pisteillä

Tilaukset: p. (09) 3960 4657, anne.seger@nkl.fi

Luetus-versio osoitteessa https://thp.nkl.fi/wlf/jarjesto/sokairut/airut100.wlf Pikahakuun kirjoitettava hakunimi: airut100.wlf Dos-käyttäjät löytävät julkaisun nimellä airut100.* tai aliaksella airut100

Urheiluun liittyvät kilpailukutsut, tulokset, tapahtumat ym.

löytyvät osoitteesta www.vammaisurheilu.fi

Aineiston aikataulu

Airut 18/2012 ilmestyy 16.10.2012 Ilmoitukset viim. 26.9.2012

Airut 19/2012 ilmestyy 1.11.2012 Ilmoitukset viim. 12.10.2012

Ilmoitukset jätettävä ilmoitettuna päivänä klo 15.45 mennessä, mielellään sähköpostitse airut@nkl.fi

Toimituksella on oikeus muokata lehden aineistoja ja käyttää lehden juttuja www-sivuillaan. Toimitus ei vastaa tilaamatta jätetyn aineiston säilyttämisestä tai palauttamisesta. Lehdessä ei julkaista voimakkaasti poliittisia tai uskonnollisia kirjoituksia.

Kannen iskut

-Pistevirsikirjasta uusi painos - Edullinen pistenäyttö kehitteillä - Leffakorvassa Kovasikajuttu

Kannen kuva Marika Mäkinen-Vuohelainen Kuvateksti Pistevirsikirjasta julkaistiin uusi painos.

Ilmoitus

Apply for a lifelong learning programme Grundtvig Workshop

The Visionary Europe For Visually Impaired Young Adults age 20-35

Visually impaired people from all over Europe come together to exchange positive and negative aspects concerning mobility in their own countries. Design an imaginary visually impaired friendly model of Europe and use it as an inspiration for changes in the real life.

Be Meet Share Discover Create Learn Enjoy!

Imagine your world accessible and comfortable

6-13 May 2013 Berlin, Germany application deadline: 15thDecember 2012

All costs covered!

for more information and the application form www.pro-retina.de www.noisyvision.com

Lifelong Learning Programme Pro Retina Deutschland e.V Noisyvision

Ilmoitus: Messutarjous!

Kannettava suurennuslaite Pebble

Elektroninen suurennuslaite Pebble on pieni kooltaan, mutta suuri ominaisuuksiltaan. Kevyt laite kulkee helposti mukana ja sen avulla on vaivatonta lukea esimerkiksi etikettejä, hintalappuja ja käyttöohjeita.

Pebble-suurennuslaitteen ominaisuuksia:

- 4,3" LCD-näyttö - suurennus 2-10-kertainen - 6 katselutilaa: täysväritila, mustavalkoinen positiivi- ja negatiivitila, keinovärit - kuva on mahdollista pysäyttää ruudulle, ja pysäytettyä kuvaa voidaan suurentaa sekä sen katselutilaa muuttaa - taittuva kädensija - toimii sekä verkkovirtalaitteella että akuilla; toiminta-aika akuilla 2,2 tuntia - mukana säilytyslaukku ja rannelenkki - paino 218 g

Tervetuloa tutustumaan tuotteisiimme osastolle 204 Hyvä Ikä 12 -messuille Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen 27.-28.9.2012!

Pebble nyt tarjoushintaan 444 ? (norm. 555 ?)!

Tarjous voimassa 17.-30.9.2012 myymälässämme ja verkkokaupassamme.

Aviris Näkövammaisten Keskusliitto ry Marjaniementie 74 Helsinki (Iiris-keskus) puh. (09) 3960 4700 aviris@nkl.fi www.aviris.fi

Takakannen ilmoitus

Ikääntymisen ja vanhustyön messut ja seminaarit

Hyvä ikä 12

27.-28.9.2012 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus

Uutena mukana: HyväRuoka

Lähde mukaan messuille! Esillä uudet tuotteet ja parhaat vinkit ikäihmisten hyvään arkeen.

Ohjelmaa messuilla:

- Toimivasta keittiöstä maukkaat vinkit

Ruokatoimittaja Kati Nappa kokkaa näytöskeittiössä maistuvaa ja terveellistä ruokaa yhdessä vieraidensa kanssa.

- Ohjelma-areenalla asiaa ja elämyksiä!

Messut avaa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.

Ohjelmassa mm. Muistojen muotinäytös, stailauskoulu, keppijumppaa, senioritanssia, ikälatinobicia...

- Tietoiskut

Napakkaa hyötytietoa ja näytteilleasettajien puheenvuoroja. Katso tarkka ohjelma netistä!

- Liikuntatorilta oppia ja iloa

Reipas rollaattorikoulu, terveyskunnon mittauksia ja veteraaniurheilulajien esittelyä!

- Runokaupunki - Hyvää oloa ja terveytää runoudesta

Kirjailijahaastatteluja, vinkkejä kirjoittamiseen

Runo-klinikalta sekä löytöjä myyntipisteestä!

- 200 näytteilleasettajaa

Tervetuloa tutustumaan ja tekemään hyvän ruoan ja hyvinvoinnin ostoksia!

- Näkövammaisten Keskusliitto ry on mukana messuilla osastolla 204! Tervetuloa!

Messut avoinna:

to 27.9. klo 9-17 pe 28.9. klo 9-17

Lippujen hinnat: Aikuiset 12 e, eläkeläiset, opiskelijat, lapset (7-15 v.) 10 e, tyhmät (väh. 10 hlöä) 7 e / hlö

- Vammaisen henkilön avustaja veloituksetta.

- Näkövammaiskortilla veloituksetta!

- Tampereen rautatieasemalta ilmainen messubussi, aikataulut löydät netistä!

www.hyvaika.fi

Messut järjestää: Expomark, Vanhustyön keskusliitto, Invalidiliitto Yhteistyössä: Kuuloliitto ry, PT-keskus Oy, Toimiva koti