Näkövammaisten Airut
Numero 03/2012, 1.2.2012
Näkövammaisten Keskusliiton jäsenlehti 101. vuosikerta
22 numeroa vuodessa pistekirjoituksella, äänitteenä, isokirjoituksella ja elektronisena.
Julkaisija:
Näkövammaisten Keskusliitto ry. PL 30 00030 Iiris puh. (09) 396 041 faksi (09) 3960 4658 airut@nkl.fi www.nkl.fi
TOIMITUS
Päätoimittaja:
Merja Heikkonen (09) 3960 4602 matkapuhelin: 050-3835226
Vastaava toimittaja:
Marika Mäkinen-Vuohelainen (09) 3960 4652 matkapuhelin: 0500 417 670
Taittava toimittaja (ilmoitukset):
Lauri Hovi (09) 3960 4651
Tilaukset ja osoitteenmuutokset:
Niina Juntunen (09) 3960 4656 lehtitilaus@nkl.fi
Toimituksella on oikeus käyttää lehden juttuja www-sivuillaan.
ISSN 0355-5666
Näkövammaisten Keskusliiton kirjapaino Helsinki 2012
Elektronisen julkaisun tuottaja: NKL/Tiedonhallintapalvelut
"En saa tuosta mitään selvää", on tuttu kommentti henkilöltä, joka kuulee ensimmäisiä kertoja näkövammaisten apuvälineiden puhetta.
Synteettiseen puheeseen tottunutta tuo hieman hymyilyttää, mutta totta on, että suomenkielisen puhesynteesin laatu on edelleen vaatimaton verrattuna suurten kielten synteettiseen puheeseen. Esimerkiksi nykyiset englanninkieliset syntetisaattorit ovat jopa niin laadukkaita, että välillä on vaikeaa erottaa, onko kyseessä ohjelma vai ihminen.
Kun tarkastellaan suomenkielisen synteettisen puheen historiaa, tapahtui 1990-luvulla paljon. Meillä oli useita kehittämisprojekteja ja niiden myötä 1980-luvun "puhekoneista" siirryttiin ohjelmalliseen aikaan. Tämän jälkeen olemme toki saaneet monikielisiin syntetisaattoreihin mukaan suomen ja tekstin tulkintaa on viilattu, mutta kovin paljon muuta kehitystä ei ole oikeastaan tapahtunutkaan koko 2000-luvulla. Nyt älypuhelin- ja tietokonemaailmassa voi selvästi havaita kasvaneen kiinnostuksen puheliittymiin.
Jos saataisiin kehitettyä lähempänä ihmisääntä oleva suomenkielinen synteettinen puhe, voisimme tuottaa huomattavasti nopeammin ja enemmän esimerkiksi tietokirjoja, lehtiä ja oppimateriaaleja sellaisille ihmisille, jotka eivät ole harjaantuneet koneääntä kuuntelemaan. Ja olisihan kuuntelu miellyttävämpää myös siihen tottuneille. Verkon hyödyntäminen näkövammaisille tarkoitetun äänitemateriaalin jakelussa laajenee koko ajan ja siksikin kehitystyö on lähes välttämätöntä.
Näkövammaisten kirjasto Celian johtokunta ja NKL:n hallitus ovatkin jo tehneet päätöksen, että alkaneena vuonna käynnistetään yhteishanke laadukkaamman suomenkielisen synteettisen puheen kehittämiseksi. Kaunokirjallisuus on tarkoitus jatkossakin tuottaa ihmisen lukemana, mutta juuri nopeaa tuotantotapaa edellyttävää materiaalia ja jossain vaiheessa myös TV:n äänitekstitystä varten tarvitsemme uuden sukupolven Martit ja Esat.
Merja Heikkonen, päätoimittaja
YLE Radio Suomen arki-iltojen toimitetut musiikin erikoisohjelmat siirtyvät parempaan lähetysaikaan ja uusia musiikkiohjelmia on tulossa viikonloppuihin. Esa Kuloniemen Bluesministeri, Teppo Nättilän Kantritohtori, Telle Virtasen Cafe Tropical ja iskelmän ja popin helmiä soittava Euroopan taivaan alla kuullaan vuoden alusta maanantaista torstaihin klo 20 alkaen.
Sunnuntai-illoissa vuorottelevat Kadonneen levyn metsästäjät ja musiikkia käsittelevät kontaktiohjelmat. Sunnuntaiaamuissa jatkavat Heikki Harman Pop eilen - toissa päivänä ja Jake Nymanin Nousevan auringon talo. Puhelinlangat laulaa kuullaan tuttuun tapaan perjantaisin klo 18 uutisten jälkeen ja lauantai-iltapäivässä Entisten nuorten sävellahja. Lauantai-illassa viihdyttävät Kai Ulmasen Levynpyörittäjän kylä ja aamusta siirtyvä, kasarimusiikkia soittava Lakatut varpaankynnet.
Uusia avauksia YLE Radio Suomen viikonloppuihin ovat Minna Joenniemen romanttinen Lempimusiikkia ja Susanna Vainiolan toimittama pehmeän tyylikäs Kissankehto. Lempimusiikkia kuullaan lauantai-iltaisin klo 19 ja Kissankehto lauantaiaamuisin klo 10.
Näkövammaisten Keskusliiton Facebook-sivut avattiin virallisesti 4. tammikuuta, Maailman pistekirjoituspäivänä. Käy tykkäämässä sivusta ja osallistu leikkimieliseen pistekirjoitusaiheiseen kilpailuun!
NKL:n Facebook-sivut toimivat tiedonvälityskanavana suuren yleisön suuntaan. Tavoitteena on näkövammaisten ja liiton toiminnan edistäminen ja tunnetuksi tekeminen.
https://www.facebook.com/NKLry
Näkövammainen muusikko Mikko Herranen on päässyt jatkoon Nelosen uudessa The Voice of Finland -tosi-tv-ohjelmassa. Mikko on tehnyt jo pitkään työtä musiikin parissa ja tunnetaan esimerkiksi metallibändi Rustin laulajana ja basistina.
The Voice of Finland on hollantilainen formaatti, jonka maailmanvalloitus on toden teolla alkanut tänä vuonna. Ohjelmassa etsitään kunkin maan upeinta lauluääntä. Ideana on, että vain ääni ratkaisee, ketkä laulajista pääsevät jatkoon ja tähtivalmennettavien joukkoon. Valmentajat nimittäin päättävät jatkoon menijästä laulajaa näkemättä.
Suomessa tähtivalmentajia ovat Paula Koivuniemi, Lauri Tähkä, Michael Monroe ja Elastinen. Mikko valitsi tähtivalmentajakseen Michael Monroen.
The Voice of Finland, Nelonen pe klo 20.
Kynnys on julkaissut esitteen YK:n vammaisten ihmisoikeussopimuksesta. Maksat vain postituskulut, p. (09) 6850 110 tai kynnys@kynnys.fi
3 dl vehnäjauhoja 1 dl kaurahiutaleita 2 tl leivinjauhetta puoli tl suolaa 0,5 dl ruokaöljyä 2 dl vettä juustoraastetta
Sekoita kuivat aineet kulhossa keskenään, lisää öljy ja vesi. Sekoita nopeasti tasaiseksi. Jaa taikina kahteen osaan leivinpaperille, levittele molemmat pyöreiksi lusikan avulla. Ripottele päälle juustoraastetta. Paista 225 C noin 15 minuuttia.
Ohjeen lähetti lukijamme Nina Hankaankorpi.
Teksti Mari Palo Kuvat Antti Nenonen / Rodeo, Uppsalan yliopisto
Äidiksi tuleminen ja äitinä oleminen ei ole helppoa. Näkövammasta kärsivät äidit kokevat tavallisesta suurempaa psykososiaalista stressiä. Äidit asettavat itselleen kovat vaatimukset, eikä ympärillä oleva yhteiskunta niitä helpota.
Ruotsissa on ensimmäistä kertaa tutkittu näkövammaisten äitien odotuksia, tuntemuksia ja kokemuksia äitinä olemisesta. Tutkimuksen takana on Uppsalan yliopiston kansanterveystiedekunnan tutkija Karen Fridriksdottir.
Tutkimuksen tekee erityisen mielenkiintoiseksi se, että Karen Fridriksdottir on itse näkövammainen ja pienten lasten äiti. Tutkimuksen kohteena oli kahdeksan näkövammaista äitiä, joiden ikäjakautuma oli 32-47 vuotta. Lapset olivat 9 kuukaudesta 18 vuoteen. Osa äideistä eli parisuhteessa, osa oli yksinhuoltajia. Kaikilla lapsilla oli normaali näkö.
Tulos yllätti - täysin
Tutkija Karen Fridriksdottir on yllättänyt tutkimuksen tuloksesta, vaikka hän on itse näkövammainen ja pienten lasten äiti.
- Uutta minulle oli, että kaikki tutkimukseen osallistuneet äidit olivat asettaneet niin suuret vaatimukset itselleen. He halusivat kaikessa olla itsenäisiä.
- Hämmästyttävää on, että äidit haluavat selvitä kaikesta itse, vaikka tietävät ja tiedostavat, että näkövammansa vuoksi he eivät voi selvitä kaikesta ilman apua.
- Äidit ovat hyvin koulutettuja ja seitsemällä heistä on kokopäivävirka. He ovat erittäin aktiivisia ja tiedostavia. Tätä taustaa vasten on vaikea ymmärtää, että he asettavat itselleen jopa kohtuuttomia vaatimuksia, sanoo Karen.
Halu olla tavallinen
Päiväkodit ja koulut ovat paikkoja, joissa näkövammaiset äidit kokevat eniten psykososiaalista stressiä. - Tietyllä tavalla päiväkodit ja koulut aiheuttavat näkövammaisille äideille stressiä. Päiväkodeissa ja esikouluissa pidetään itsestään selvänä, että vanhemmat auttavat esimerkiksi olemalla jonkin aktiivisen ryhmän vetäjiä. Näissä tilanteissa eivät äidit aina selviä ilman apua. Tästä kyllä päästään yli, jos näkevät vanhemmat ymmärtävät tilanteen. Valitettavasti näin ei aina ole ja tämä luo äideille todella paineita.
- Näkövammaiset äidit tuntuvat olevan myös ylpeitä. He eivät hevillä pyydä apua. Tämä on piirre, jonka tunnistin myös itsestäni, Fridriksdottir sanoo.
Tutkimuksesta selviää, että äidit haluavat olla tavallisia äitejä.
- Äitien suurin pelko on, että he joutuvat laittamaan liian suuren vastuun lasten harteille. He haluavat olla mukana auttamassa läksyjen teossa ilman, että siitä syntyy lapselle liian suurta stressiä.
Alentavaa kohtelua
Terveyden- ja sairaanhoitohenkilökunnan kohtaaminen näkövammaisen äidin kanssa ei saa tutkijalta eikä äideiltä korkeita arvosanoja.
- Kaikkien äitien yhteinen kokemus terveyden- ja sairaanhoidon henkilökunnalta saamasta kohtelusta oli samanlainen. Äidit otetaan vastaan sanomalla: Voi sinua raukkaa! Kuinka sinä selviät kaikesta?
Pahin esimerkki on varmasti erään äidin kokemus neuvolakäynnistä. Lapsi oli normaalissa tarkastuksessa eikä selviytynyt yhdestä hänelle annetusta tehtävästä. Henkilökunnan kommentti oli, että se ei nyt ole ihme, kun äiti on näkövammainen. Ei siis ole vaikea ymmärtää, että äidit kokevat psykososiaalista stressiä.
- Kaikki eivät pane kovaa kovaa vastaan vaan nielevät typeryydet, Karen toteaa. Tutkijan mukaan tämänkaltainen vastaanotto aiheuttaa sen, että äidit eivät halua näkövammansa näkyvän.
- Moni äiti ei ota valkoista keppiä mukaansa, kun hakee lapsensa tarhasta, koulusta tai vie heidät neuvolaan. Valkoisen kepin koetaan muuttavan kohtelun toisenlaiseksi. Tämä johtaa siihen, että lapset eivät opi luonnollisesti suhtautumaan äitiinsä silloin, kun tämä käyttää hänelle tarpeellista apuvälinettä. Täten äidit itse luovat stressiä itselleen, Fridriksdottir sanoo.
Parisuhteessa elävillä helpompaa
Suhde toiseen vanhempaan on tärkeä, vaikka parisuhteessa elävät äidit eivät hevillä pyydä partnerilta apua.
- Kaikilla tutkimukseen osallistuneilla, jotka elivät parisuhteessa, oli normaalisti näkevä puoliso. Äidit tunsivat surua siitä, että lapset hakeutuivat usein isän luokse, koska isän kanssa oli helpompi tehdä asioita kuin äidin kanssa. Tämä on myös yksi stressiä aiheuttava tekijä, vaikka jokainen äiti ymmärtää järjellään, että käyttäytyminen on lapselle normaalia. Asia on tunnepitoinen. Puolison tuki on tärkeä ja se helpottaa arkipäivää.
Yksinhuoltajat kokivat yhtenä suurena stressitekijänä aikuisen partnerin puuttumisen, vaikka valinta oli ollut vapaaehtoinen.
Heidän suurin huolensa on, että lapset pystyvät tekemään vain murto-osan siitä, mitä normaalisti näkevien lapset voivat tehdä.
- Tämäkin on äitien itsensä aiheuttamaa stressiä. Lapset ovat kasvaneet ympäristöön jonka he kokevat normaaliksi, Fridriksdottir toteaa.
Itke - se helpottaa
Yhdistävänä tekijänä on myös äitien tarve aktiiviseen liikuntaan. Valitettavan usein siihen ei ole mahdollisuutta eikä energiaa. Pienet lapset ovat todellisia energiavampyyrejä, minkä tietävät kaikki äidit näkökyvystä riippumatta.
Kuinka äitien sitten tulisi käsitellä psykososiaalinen stressinsä?
- Tunnepitoisesti. He voivat välillä itkeä ja nauraa eri tilanteille ja hakea niistä tilannekomiikkaa tai olla käytännöllisiä. Käytännöllisyydellä tarkoitan, että äidit voivat vaikka pukea lapsensa kirkkaan värisiin vaatteisiin, jotta lapsi näkyy helpommin. Uimahalliin menoa helpottaa, jos valitsee pienemmän uimahallin ja ottaa mukaansa näkevän ystävän. Tärkeää on - ja tätä asiaa ei voi varmasti tarpeeksi edes painottaa - että kaikilla, oli sitten näkövammainen tai näkevä äiti, pitää olla yksi sellainen henkilö, jolle voi puhua kaikki tuntemuksensa, Karen Fridriksdottir sanoo.
Kaikki haastattelututkimuksessa mukana olleet äidit kokivat näkövammaisten liiton tarjoamat palvelut myönteisinä ja henkireikää antavina. Paikkana, jossa saa tavata samanlaisia, normaaleja äitejä, Fridriksdottir tähdentää.
Kuvateksti Uppsalan yliopiston tutkija Karen Fridriksdottir on tutkinut näkövammaisten äitien psykososiaalista stressiä. - Tulos yllätti, vaikka olen itse näkövammainen ja pienten lasten äiti.
1. Keiden kuvat kuvailutulkattiin tammikuussa?
2. Mikä oli sokean muusikon Jeff Healeyn soitin?
3. Missä on ns. Korkearannikko?
4. Millä nimellä poliittinen peluri Arvo Tuominen tuli tunnetuksi?
5. Mitä tarkoittaa linnaleiri?
6. Missä toimi Suomen ensimmäinen pitseria?
7. Kenen käsialaa ovat Juseliuksen mausoleumin frescot?
8. Minkä kemiallinen merkki on Pb?
9. Mikä on suurin elimemme?
Ässä: Kuka puuttuu sarjasta: Tauno Rautiainen, Teppo J. Suonperä, Kauko Saarentaus, Jorma Lindfors?
Lain nimessä -palstalla Näkövammaisten Keskusliiton oikeuksienvalvonta-lakimies Liisa Murto kommentoi vammaispalveluihin liittyviä oikeuskäytäntöjä. Tällä kertaa käydään läpinäkövammaisiakin koskettavia lainsäädäntöuudistuksia.
Opaskoiran asema apuvälineenä vahvistui
Täsmennyksiä opaskoiriin ja vammaisten viestintäpalveluihin liittyviin käytäntöihin
Maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta (1367/2011) tuli voimaan tammikuun alussa.
Asetuksella uudistettiin eläinten pääsyä elintarvikehuoneistoihin.
Opaskoirien, avustajakoirien ja kuulokoirien osalta laki ei tuonut muutosta, mutta selkiytti säädäntöä. Nyt asetuksen 18 õ:ssä todetaan selkeästi, että näkövammaisten opaskoirat, liikuntavammaisten avustajakoirat sekä kuulovammaisten kuulokoirat saa tuoda elintarvikehuoneiston asiakastiloihin.
Uutta säädöksessä on, että nyt myös lemmikkieläimet saa toimijan suostumuksella tuoda elintarvikehuoneiston tarjoilutiloihin. Tällaisesta suostumuksesta on ilmoitettava asiakkaille tarjoilutilan sisäänkäynnin yhteydessä.
Lemmikkieläimen pääsy on siis suostumuksella mahdollista vain tarjoilutiloihin eli ravintoloihin ja kahviloihin, mutta ei esimerkiksi kauppoihin tai muihin elintarvikehuoneistoihin.
Mikäli omistaja tai toimija on kieltänyt lemmikkieläimen pääsyn tarjoilutiloihin, se ei kuitenkaan estä opas-, avustaja- ja kuulokoirien pääsyä niihin.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta (1363/2011) tuli voimaan tammikuun alussa. Asetuksella vahvistetaan sitä, että apuvälineen tarve on arvioitava käyttäjälähtöisesti, oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti.
Apuvälineen tarkoituksena on edistää potilaan kuntoutumista, tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa tai ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä. Asetuksen perusteluteksteissä mainitaan erikseen opaskoirat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Tämä vahvistaa niiden asemaa apuvälineenä, koska aikaisemmin opaskoiria ei ole säädösteksteissä tai niiden perusteluteksteissä erikseen mainittu. Perustelutekstissä mainitaan nyt myös avustajakoirat.
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus kuulo-, puhe- ja näkövammaisille tarjottavien yleisten puhelinpalvelujen vähimmäisvaatimuksista tuli voimaan 9. tammikuuta. Asetuksella pyritään turvaamaan perusviestintäpalvelut vammaisille. Asetuksella turvataan näkövammaisten mahdollisuus saada puhelinliittymän hoitoa koskeva asiakaspalvelu ja laskutus esteettömässä muodossa.
Asetus turvaa myös muun muassa kuulo- ja puhevammaisille mahdollisuuden soittaa ja vastaanottaa videopuheluja ja käyttää etätulkkausta internetissä sekä lähettää ja vastaanottaa tekstiviestejä hätäpalvelun käyttämiseksi.
Teksti Ali Kinnunen Kuvat Rodeo / Barbro Wickström, Juha Vääräkangas, Ali Kinnunen
Sokeain Ystävät ry myöntää näkövammaisille lahjoja ja avustuksia. Voit saada tukea vaikkapa virkistyslomaan Majatalo Onnelassa, kodinkoneen ostoon tai vaikeaan elämäntilanteeseen.
Sokeain Ystävien toiminnan painopiste oli monia vuosia avustusten ja lahjoitusten jakaminen. Kun yhdistys otti vastuun Helsingin Sokeaintalo-Säätiön hallinnoinnista ja Majatalo Onnelan kiinteistöstä ja toiminnasta vuonna 2009, uudet vastuut veivät yhä suuremman osan puheenjohtajana toimivan Ture Tähtisen työpanoksesta. Avustustoiminnan päätöksenteon organisoiminen joustavammaksi tuli ajankohtaiseksi. Yhdistys perusti elokuussa 2009 avustustoimikunnan, joka käsittelee suurimman osan saaduista avustushakemuksista yhdistyksen hallituksessa vahvistettujen toimintaohjeiden mukaisesti.
Työvaliokunnan vuosittain nimeämään avustustoimikuntaan kuuluvat tällä hetkellä rovasti Ari Suutarla, lehtori Marika Carlborg sekä yhdistyksen sihteeri Miia Jalonen. Ari Suutarla on itse sokea ja huonokuuloinen. Hän on ennen eläkkeelle jäämistään työskennellyt Kirkkohallituksessa, jossa hänen vastuullaan olivat vammaisasiat. Hän on ollut Sokeain Ystävien toiminnassa mukana vuodesta 1970 asti, jolloin hän toimi sokeain pappina. Keskuspuiston ammattikoulun Arlan toimipaikan lehtori ja tiimiesimies Marika Carlborg on työskennellyt näkövammaisalalla 16 vuotta. Alan hyvän tuntemuksen lisäksi hänen erityisosaamistaan ovat koulutuskenttään liittyvät asiat. Miia Jalonen on työskennellyt Sokeain Ystävien sihteerinä 4,5 vuotta ja tuntee esimerkiksi toimiston käytännöt, yhdistyksen säännöt sekä kaikki hakemiseen ja hakemuksiin liittyvät kysymykset.
Avustustoimikunnan päätöksenteko on yhdistyksen linjojen mukaista ja yksimielistä. Päätöksenteko ei ole riippuvainen yksittäisistä jäsenistä, sillä toimintaohjeet ovat selkeät.
- Tarvittaessa avustustoimikunta tarkistaa toimintaohjeen sisältöä ajan ja alan muutosten mukaan ja hyväksyttää muutokset hallituksella, Ture Tähtinen kertoo.
Työvaliokunnan vuosittain nimeämänä avustustoimikunnan puheenjohtajana toimii tällä hetkellä Ari Suutarla.
Avustustoimikunta voi myöntää enintään 2000 euron avustuksen. Suuremmat avustushakemukset menevät avustustoimikunnan saattein työvaliokunnan käsiteltäviksi.
Sokeain Ystävät myöntää tukea koko maahan. Viime vuosina avustuksia ja lahjoja on jaettu tasaisesti eri puolille maata lähes näkövammaisten suhteessa. Esimerkiksi vuonna 2011 Sokeain Ystävät ry myönsi lahjoja, avustuksia, apurahoja ja palkintoja yhteensä 233 000 euroa, joten avustustoimikunnan toiminnalla on näin suuri taloudellinenkin merkitys.
Avustushaun kohteita
Sokeain Ystävien avustukset, lahjat ja apurahat myönnetään hakemusten perusteella ja niitä voi hakea milloin tahansa. Oikein täytetty hakemus, jossa on mukana kaikki vaaditut liitteet, käsitellään seuraavassa avustustoimikunnan kokouksessa, joita on noin kerran kuukaudessa.
Avustusta voi hakea mihin tarkoitukseen tahansa. Jokainen naimisiin menevä näkövammainen voi saada kodinperustamislahjan ja jokainen yleisestä oppilaitoksesta valmistuva voi saada kannustusapurahaa. Avustuksia myönnetään myös vaikeissa taloudellisissa tilanteissa, muutostilanteissa, laitehankintoihin, työllistymiseen ja opintoihin. Avustusta ei kannata hakea kännykän, television tai tietokoneen hankintaan, saati etelänmatkaan.
Avustushakemus voidaan käsitellä jopa muutamassa päivässä, jos näkövammaisella on hätä, joka vaatii nopeita toimia. Pikakäsittely edellyttää järjestelyjä aluesihteerin, sosiaaliviranomaisten tai seurakunnan työntekijöiden ja Sokeiden Ystävien välillä.
Jokainen näkövammainen voi hakea
Sokeain Ystävien avustusta voi hakea jokainen suomalainen näkövammainen, jonka haitta-aste on vähintään 50 prosenttia ja joka todella tarvitsee apua. Hakemukset käsitellään luottamuksellisesti, objektiivisesti ja kunnioittavasti, ja tukea myönnetään, kun siihen on perusteet.
- Jos jokin ongelma on rahalla hoidettavissa, se yritetään hoitaa, Ari Suutarla sanoo.
Avustustoimikunnan jäseniä koskee ehdoton vaitiolovelvollisuus, kuten kaikkia Sokeain Ystävien tehtävissä työskenteleviä. Avun pyytäminen ei koskaan ole häpeä, eikä avustushakemus leimaa ihmistä.
Sokeain Ystävät on perustettu 125 vuotta sitten suomalaisten näkövammaisten auttamiseksi. Vaikka avustuskenttä on muuttunut, yhdistys on ylpeä siitä että se saa edelleen toimia alkuperäisen tarkoituksensa mukaisesti: olla näkövammaisten apuna.
Hakemuksen kokonaisuus ja liitteet ovat tärkeitä
Sokeain Ystävät ei voi auttaa hakemusten täyttämisessä, koska yhdistyksellä on vain kaksi työntekijää: toimitusjohtaja ja sihteeri. Ei olisi oikeudenmukaista muita kohtaan, jos jompikumpi heistä osallistuisi hakijan hakemuksen täyttämiseen ja sitten myöhemmin olisi päättämässä asiasta.
Hakemusten täyttämisen apuna ovat tavallisesti esimerkiksi henkilökohtaiset avustajat, NKL:n tai Suomen Kuurosokeiden aluesihteerit, keskussairaaloiden kuntoutusohjaajat, Helsingissä Pengertuvan ohjaajat ja muut ihmiset, jotka ovat näkövammaisen apuna muutenkin. Lisäksi maan yli 1 000 diakoniatyöntekijää ovat valmiita auttamaan.
Hakemuslomakkeen täyttäminen ei ole vaikeaa. Sokeain Ystävien kotisivuilla on selkeät ohjeet miten hakemus tehdään. Siellä ovat myös hakulomakkeet, joista sähköinen lomake on se jota toivotaan käytettävän. Vapaamuotoisia hakemuksia ei enää käsitellä ollenkaan, sillä ne ovat aina puutteellisia.
- Me avustustoimikunnassa teemme päätökset hakemuskokonaisuuden perusteella. Kaikkia hakemuksia on voitava käsitellä tasavertaisesti, Marika Carlborg sanoo. Sokeain Ystävät pyytää hakemukseen myös liitteitä. Yhdistyksellä ei ole varsinaista jäsenistöä, eikä siis hakijoiden tietoja valmiiksi rekisterissä. Hakemuksen liitteiden täytyy todentaa, että hakija on näkövammainen ja että hänellä on perusteltu syy avustuksen saamiseen. Jos näyttö ei täyty todistusten perusteella, yhdistys tarvitsee alan ammattilaisten allekirjoittamia lausuntoja.
Avustuksia myönnetään hakijan kokonaistilanteen perusteella, ja mitä aukottomammin se on esitetty hakemuksessa, sitä helpommin päätös syntyy. Vuonna 2011 myönteinen tai osittain myönteinen päätös tehtiin 71 prosenttiin hakemuksista.
- Hakemuksessa hakija kertoo tilanteestaan usein täysin tuntemattomalle henkilölle ja omaa hakemustaan kannattaakin miettiä lukijan näkökulmasta, Miia Jalonen sanoo. Hakemukset kirjataan Sokeain Ystävien järjestelmään, arkistoidaan tilintarkastajien tarkastettavaksi ja tuhotaan tietyin väliajoin. Todistuksia, suosituksia, lausuntoja tai muitakaan liitteitä ei säilytetä, vaan ne pitää lähettää uudelleen joka kerta.
Kuvateksti Avustuksilla tuetaan esimerkiksi valmistuvia opiskelijoita ja avioituvia näkövammaisia. Myös perinteiset käsityöammatit saavat tukea.
Kuvateksti Haettavana on esimerkiksi virkistyslomia Majatalo Onnelassa.
** ** **
125. juhlavuosi
Sokeain Ystävät ry täyttää 125 vuotta 2012. Juhlavuotensa kunniaksi yhdistys toivoo uusia näkövammaisia hakijoita hakemaan Sokeain Ystävien lahjoja tai avustuksia.
** ** **
Näin haet
Tarkat ohjeet löytyvät yhdistyksen nettisivuilta osoitteesta www.syry.fi ja Avustukset.
Hakemuksen lisäksi perusliitteinä tarvitaan todistus näkövammasta (haitta-aste vähintään 50 prosenttia) ja viimeisin verotustodistus.
Perusliitteiden lisäksi hakemukseen kannattaa liittää hakukohteen ja haun perusteet todistavia liitteitä tai alan ammattilaisen lausunto.
** ** **
Avustuskohteita
Kodinperustamislahja
Kun näkövammainen solmii avioliiton, Sokeain Ystävät ry antaa hänelle kodinperustamislahjan. Lahja myönnetään hakemuksesta ja sitä voi hakea jokainen avioliittoon vihitty, näkövammainen mies tai nainen.
Kannustusapuraha
Sokeain Ystävät ry palkitsee valmistuvat näkövammaiset opiskelijat kannustusapurahalla. Sitä voivat hakea loppututkinnon yleisestä oppilaitoksesta eli integroidusti valmistuneet näkövammaiset. Kannustusapurahaa ei myönnetä erityisoppilaitoksista valmistuneille.
Taloudellinen apu
Sokeain Ystävät ry voi myöntää avustusta näkövammaisen maksuvaikeuksissa, vaikeissa taloudellisissa tilanteissa ja suoranaisessa taloudellisessa hädässä.
Laitehankinnat
Sokeain Ystävät voi myöntää avustuksia kodin välttämättömiin laitehankintoihin, jos hakija ei saa tukea Kelalta tai sosiaalitoimelta.
Tukea käsityöntekijöille
Sokeain Ystävät tukee näkövammaisten perinteisiä käsityöammatteja osallistumalla käsityöläisten myyntipöytien ja -paikkojen kuluihin esimerkiksi joulu- tai muissa myyjäisissä.
Muut avustukset
Sokeain Ystävät ry on perinteisesti myöntänyt avustusta näkövammaisille muun muassa opintoihin ja näkövammaistyön konferensseihin osallistumiseen. Se voi myöntää tukea myös Suomessa näkövammaistyötä tekeville ja suomalaisille näkövammaisjärjestöille, kunhan myönnetyt varat menevät suoraan näkövammaisia hyödyttävään työhön.
Virkistyslomat
Sokeain Ystävät ry myöntää näkövammaisille viiden vuorokauden virkistyslomia käytettäviksi omistamassaan ja ylläpitämässään Majatalo Onnelassa Tuusulassa. Suurin osa virkistyslomista jaetaan NKL:n alue- ja toimialayhdistyksien kautta.
Lomaa haetaan omasta alue- ja toimialayhdistyksestä ja yhdistykset päättävät virkistyslomien jakamisesta omille jäsenilleen. Hakuaika on vuosittain helmikuun loppuun mennessä.
Lisäksi myönnetään sosiaalisia virkistyslomia, joita näkövammainen ei voi lainkaan hakea itse. Ne myönnetään diakoniatyöntekijöiden hakemuksesta. Hakua hallinnoi Kirkkohallitus. Nämä lomat on tarkoitettu kaikkein heikoimmassa asemassa oleville näkövammaisille.
Silmälääketieteen tutkimus
Sokeain Ystävät ry myöntää apurahoja myös silmälääketieteen tutkimukseen erityisesti nuorille tutkijoille. Apurahoja myönnetään vuosittain enintään 30 000 euroa.
Teksti OKM Kuva Marika Mäkinen-Vuohelainen
Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki on myöntänyt kesälajien urheilijoille apurahat. Heistä 23 edustaa vammaisurheilua. Näkövammaisurheilijoita joukossa on kahdeksan.
Apurahan tavoitteena on taata urheilijalle taloudellinen perusturva ammattimaista harjoittelua ja valmentautumista varten.
Verovapaa urheilija-apuraha on 15 000 tai 7 500 euroa. Apurahat myönnetään veikkausvoittovaroista. Esitykset apurahojen saajista tekevät Suomen Olympiakomitea ja Suomen Paralympiakomitea.
Suuren apurahan näkövammaisurheilijoista saivat judokat Jani Kallunki ja Päivi (Anette) Tolppanen, pyöräilijät Arttu Mäkinen (pilottina Aki Turunen) ja Jarmo Ollanketo (pilottina Marko Törmänen) sekä ratsastaja Katja Karjalainen. Pienen apurahan sai uimari Antti Latikka.
Yhteensä verottomia urheilija-apurahoja myönnettiin 1 087 500 euron edestä 90:lle kesälajien urheilijalle. Urheilijoista 61 edustaa olympialajeja, kuusi ei-olympialajeja ja 23 paralympiaurheilua.
- Nyt alkanut vuosi on urheilun supervuosi. Merkittävimpinä kisoina tietysti ovat Lontoon olympialaiset ja paralympialaiset, ministeri Paavo Arhinmäki sanoi puheessaan urheilijoille.
Arhinmäen mukaan apurahan saamisen edellytyksenä on tavoitteellinen urheilijan ura, jollaiseksi katsotaan osallistuminen ja menestyminen kansainvälisissä arvokilpailuissa tai arviot menestymisedellytyksistä.
- Apuraha ei ole urheilumenestyksestä jälkikäteen maksettava palkkio. Myöntämisen perustana on odotusarvo siitä, että apurahan saaja on motivoitunut harjoittelemaan määrätietoisesti ja tavoitehakuisesti kehittyäkseen urheilijana. Käytännössä olemme rakentaneet järjestelmää siten, että sen avulla on voitu asteittain lisätä tuettavien määrää olympia- ja paralympiakisoja silmälläpitäen.
Kuvateksti Judoka Jani Kallunki on yksi apurahan saaneista.
Näkövammainen talviurheilija
Saako näkövammainen oppaan mukaan laskettelurinteeseen tai hiihtoputkeen ja miten niissä pärjää?
Suomen Vammaisurheilu- ja liikunta ry:n kilpa- ja huippu-urheilun toimialapäällikkö Hannele Pöysti vastaa:
Soveltava alppihiihto on kehittynyt viime vuosien saatossa ja laskettelukeskuksien valmiudet ovat parantuneet palvelemaan vammaisia laskettelijoita. Keskuksissa on pyritty huomioimaan esteettömyys ja saavutettavuus entistä paremmin.
Hiihtokeskusten välillä tosin on suuriakin eroja palveluissa, mutta monissa keskuksissa on Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen kouluttamia soveltavan taitomoduulin käyneitä hiihdonopettajia.
Näkövammaisen laskijan on aina hyvä käyttää näkövammaismerkillä varustettua huomioliiviä oman turvallisuutensa vuoksi. Joissakin keskuksissa on huomioliivejä, mutta suosittelen oman liivin hankkimista. Oppaille saa myös oman opastamisesta kertovan liivin. Hissille tultaessa huomioliivi kertoo hissin käyttäjälle näkövammaisuudesta ja hissiin menoa voidaan helpottaa hidastamalla sen nopeutta.
Keskuksissa kannattaa kysyä, saako oppaan hissilipusta alennusta. Jotkut keskukset saattavat antaa oppaan hissilipun jopa ilmaiseksi.
Rinteessä opaslaskija laskee joko edellä tai yleisemmin takana antaen suullisia ohjeita tai ohjaamalla ohjainliinojen avulla laskijaa. Rinteessä tulee muistaa, että aina takaa tuleva laskija on väistämisvelvollinen. Laskiessa myös kypärän käyttö on suositeltavaa.
Tällä hetkellä ainakin Ounasvaaran, Messilän ja Ylläksen hiihtokeskuksissa on soveltavan alppihiihdon osaamista. Lisätietoja saa VAU:n alppijaoston puheenjohtajalta Susanna Terolta p. 050 556 1273.
Maastohiihdossa opashiihtäjä voi hiihtää edellä, takana tai sivulla tilanteesta ja henkilöstä riippuen. Oppaan tärkein tehtävä on turvata näkövammaisen hiihtäjän turvallisuus ladulla. Ohjeita annetaan yleensä suullisesti kertomalla esimerkiksi maaston vaihteluista ja ladun kunnosta. Myös ladulla on hyvä käyttää huomioliivejä. Hiihtäessä on hyvä muistaa, että takaa tuleva hiihtäjä on ohittamisvelvollinen. Alamäessä opas voi tarvittaessa ottaa käsiotteen näkövammaisesta hiihtäjästä helpottamaan laskua.
Hiihtoputkista kannattaa kysyä mahdollisia alennuksia oppaan maksuista. Yleensä maksut ovat liikuntapaikkakohtaisia ja joskus myös kuntakohtaisia. Lisätietoja saa VAU:sta Hannele Pöystiltä, p. 050 517 6151.
Lähetä lyhyt näkövammaisuuteen liittyvä kysymys osoitteeseen airut@nkl.fi. Me hankimme vastauksen.
Fiktiivinen sokea: Sokea isoveli ja sen sisko
Tällä palstalla esitellään lukijoiden kirjallisuudesta, elokuvista, teatterista, kuvataiteista jne löytämiä näkövammaisia henkilöhahmoja. Kerro meille, mistä teoksesta hahmon löysit ja jos tiedät aiheesta enemmän, voit liittää mukaan lyhyen tekstin. Lähetä viesti tai lyhykäinen juttu osoitteeseen airut@nkl.fi tai soita numeroon (09) 3960 4652.
Sokea isoveli ja sen sisko
Vinkin antoi Tarja Hurme
Nuortenkirjailijana tunnetuksi tullut Mirjami Hietala pohtii Isoveli-nimisessä romaanissaan asioita, joita moni muukin ajattelee, muttei rohkene ääneen sanoa. Miksi vammaisen kohtaaminen on niin pelottavaa?
Veikko syntyy keskelle sotavuosia opettajaperheen esikoiseksi ja sairastelee jatkuvasti pienenä. Äiti on kovin nuori ja yrittää hoitaa häntä parhaansa mukaan puutteen keskellä. Isä on rintamalla ja tukee pientä perhettä kirjeillä. Veikko näkee huonosti, on lähes sokea. Lisäksi hän ei ole aivan täyspäinen, kuten maalla naapurit sanovat. Hän käyttäytyy kuitenkin kauniisti ja rakastaa erityisesti radioita ja musiikkia. Jotkin asiat menevät välillä sekaisin eikä hän osaa tiettyjä perusasioita, mutta hän pärjää kuitenkin juuri sellaisena kuin on.
Veikolle on vuosien mittaan syntynyt kolme siskoa, joista kukin on lähtenyt taholleen. Kun äiti kuolee lähes 80-vuotiaana, isä ja Veikko jäävät kahdestaan. Kirsti-sisko kokee vastuuta perheen miehistä ja on huolissaan, miten he selviävät kaksin. Yllätys onkin se, että mitään yllätystä ei ole. Silti Kirstiä epäilyttää - Veikkohan on vammainen!
Kun isäkin menehtyy, Veikko siirtyy tukikotiin, jonka sijaintia on naapuristossa kovasti paheksuttu. Hän tuntuu viihtyvän siellä ja oppivan uuttakin, mutta Kirsti tuntee velvollisuudekseen pitää yhteyttä veljeensä. Vähä vähältä hän tutustuu Veikkoon paremmin ihmisenä, omana itsenä. Apuna ovat myös sota-ajan kirjeet ja kertomukset, jotka kirjassakin vuorottelevat nykyajan kanssa. Lopulta Veikko saa myös kokea erään elämänsä unelmista, jonka Kirsti järjestää.
Airuen taittava toimittaja on vaihtunut väliaikaisesti. Liisa Lähteenmäki on kolmen kuukauden opintovapaalla ja palaa takaisin huhtikuun lopulla. Opintovapaan ajan Liisan sijaisena on YTM Lauri Hovi, 28. Ennen Airutta Lauri työskenteli taittavana toimittajana Aamulehdessä, johon hän myös palaa kevään lopussa takaisin.
Airut on myös vaihtanut painopaikkaa. Nykyisin lehti painetaan Savion kirjapainossa Keravalla. Vuodesta 2005 viime vuoden loppuun Airutta painettiin Kirjapaino Keilissä Vantaalla.
1. Presidenttiehdokkaat
2. Sähkökitara
3. Ruotsissa
4. Arvo Poika Tuominen
5. Talonpoikien velvollisuutta majoittaa sotilaat.
6. Haminassa
7. Akseli Gallen-Kallelan
8. Lyijyn
9. Iho
Ässä: Jyrki Otila. He olivat radion viisasten kerhon juontajia.
Teksti Olli Lehtinen
Helsingin rautatieaseman eteen on polvistunut iäkäs nainen, romanialainen kerjäläinen. Hän on levittänyt jalkakäytävälle huivin, jolla on kolme euroa. Iäkäs nainen toivoo saavansa iltaan mennessä viisitoista euroa voidakseen ostaa asematunnelin kaupasta miehelleen ja itselleen säkillisen riisiä.
Luottoluokitusyhtiö Standard & Poor'sin toimitusjohtaja istuu pitkän pöydän päässä. Toimitusjohtaja kysyy: No lasketaanko me Euroopan maiden luottoluokituksia? Pitkän pöydän ympärillä istuvat johtokunnan jäsenet nyökyttelevät: Kyllä, lasketaan Euroopan maiden luottoluokituksia. Toimitusjohtaja toteaa: Sotia ei enää käydä rynnäkkökivääreillä, ne käydään pörssissä. Johtokunnan jäsen mutisee: Euroopalla on mennyt pitkään taloudellisesti hyvin. Nyt on Amerikan ja Kiinan vuoro.
Kansainvälinen suursijoittaja katsoo Euroopan pörssikursseja. Kurssit laskevat. Suursijoittaja vetää sijoituksensa pois Euroopasta. Muun muassa kaikki Wärtsilän osakkeensa hän myy, kuten tuhannet muutkin sijoittajat. Wärtsilän osake laskee. Wärtsilä irtisanoo työntekijöitään. Helsingin konttorissa työskentelevälle insinöörille kerrotaan, että hänet on irtisanottu. Hän poistuu työpaikaltaan allapäin. Rautatieasemalla insinööri huomaa iäkkään romanialaisnaisen maassa polvillaan. Hän ajattelee: Näin kerjäläisen tuossa myös viime viikolla. Silloin annoin hänelle lantin, koska minulla oli työpaikka ja tunne, että tulin hyvin toimeen. Enää minulla ei ole työpaikkaa eikä tunnetta, että tulen hyvin toimeen. En anna kerjäläiselle rahaa.
Kerjäläistä heikottaa. Hänellä on nälkä. Kerjäläinen ihmettelee, miksi hänelle viime talvena annettiin enemmän kolikoita kuin tänä talvena. Hän ei tiedä, että Eurooppa on taloudellisessa taantumassa ja että ihmiset yrittävät säästää. Ruoan hinta on kallistunut. Suursijoittajaa tilanne ei sureta. Hän on ehtinyt reagoida ja siirtää Wärtsilän osakkeista vapautuneet rahansa riisin hinnannousua tukeviin sijoitusjohdannaisiin ja pörssikurssien laskuun perustuviin shorttipapereihin. Sijoitussalkku voi hyvin.
Kerjäläinen huojuu pystyyn Helsingin rautatieaseman edustalla. On ilta ja hän on saanut kokoon viisitoista euroa. Hän laahustaa asematunnelin etniseen kauppaan, mutta ei jaksa nostaa riisisäkkiä kassatiskille. Kauppias tarttuu säkkiin ja pyytää kerjäläiseltä kahtakymmentäviittä euroa. Kerjäläistä alkaa huimata. Hän pyörtyy ja kaatuu kaupan lattialle. Kauppias soittaa hätänumeroon ja tilaa ambulanssin. Haartmanin sairaalassa kerjäläisellä todetaan aliravitsemustila. Hän jää muutamaksi päiväksi yhteiskunnalle kalliiseen sairaalahoitoon.
Kuvateksti Olli Lehtinen on helsinkiläinen vaikeasti heikkonäköinen kirjoittaja.
Muistitaitoryhmässä tarkastellaan muistin toimintaa ja sen merkitystä ikääntyneen näkövammaisen arjessa. Tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä muistin toiminnasta, siihen vaikuttavista tekijöistä ja muistiterveyden edistämisestä.
Muistitaitoryhmässä keskustellaan ja tehdään erilaisia muistia aktivoivia harjoituksia. Ryhmä soveltuu ikääntyneille näkövammaisille, jotka ovat kiinnostuneita muistiterveydestään. Ryhmän työote on ennaltaehkäisevä, joten ryhmä ei sovellu muistisairaille.
Ryhmä kokoontuu Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaiset ry:n toimintakeskuksen tiloissa kahdeksan kertaa kevään aikana torstaisin klo 13-15 (2 h). Poikkeuksena viimeinen kokoontumiskerta, joka on perjantai!
Osoite: Linnankatu 32, Oulu
Kokoontumispäivät ovat: 22.3. (vko 12), 29.3., 5.4., 12.4., 19.4., 26.4., 3.5., 11.5. (poikkeuksellisesti perjantai)
Ryhmään valitaan 6-8 osallistujaa. Ryhmään osallistuminen on maksutonta, ja matkakuluistaan osallistuja huolehtii itse.
Ilmoittautuminen ja lisätiedot 29.2.2012 mennessä p. 050 575 4792 / Heidi Siira.
Muistitaitoryhmässä tarkastellaan muistin toimintaa ja sen merkitystä ikääntyneen näkövammaisen arjessa. Tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä muistin toiminnasta, siihen vaikuttavista tekijöistä ja muistiterveyden edistämisestä.
Muistitaitoryhmässä keskustellaan ja tehdään erilaisia muistia aktivoivia harjoituksia.
Ryhmä soveltuu ikääntyneille näkövammaisille, jotka ovat kiinnostuneita muistiterveydestään. Muistitaitoryhmän työote on ennaltaehkäisevä, joten ryhmä ei sovellu muistisairaille.
Ryhmä kokoontuu Kainuun Näkövammaiset ry:n toimintakeskuksen tiloissa kahdeksan kertaa kevään aikana tiistaisin klo 10-12 (2 h).
Osoite: Pohjolankatu 25, Kajaani
Kokoontumispäivät ovat: 27.3. (vko 13), 3.4., 10.4., 17.4., 24.4., (1.5. ei toimintaa, Vapunpäivä), 8.5., 15.5., 22.5.
Ryhmään valitaan 6-8 osallistujaa. Ryhmään osallistuminen on maksutonta ja matkakuluistaan osallistuja huolehtii itse.
Ilmoittautuminen 2.3.2012 mennessä: p. 0400 367 144 (Ritva Hagrén), lisätietoja p. 050 575 4792 (Heidi Siira).
Keskiviikkona 8.2.2012 klo 10-13 Kuopion keskusseurakuntatalolla osoitteessa Suokatu 22.
Ohjelma: Klo 11 alkaen srk-salissa luennot silmänpaineista ja ikäkuulosta
Klo 10-13 eteisaulassa runsas apuvälinenäyttely, paikalla mm. Aviris oy, Kuulopiiri oy, Kuuloinva oy, KL Support, Kuuloliitto ry, Silmäasema oy, Näkövammaisten Keskusliitto ry, Pohjois-Savon Näkövammaiset ry, Suomen Kuurosokeat ry
Lisäksi kuulolähipalvelua ja silmänpaineen mittausta sekä Ergomoden vaate-esittelyä ja myyntiä.
Aistipäivä on tarkoitettu kaikille ikääntyneille, läheisille, ammattilaisille sekä opiskelijoille. Vapaa pääsy. Tervetuloa!
Lisätietoja NKL ry, Senioripalvelut, Johanna Lahtinen puh. 050 596 6735.
Tiistaina 7.2.2012 klo 10-13 Iisalmen Seurakuntakeskuksella, osoitteessa Ilvolankatu 14b.
Ohjelma: Klo 11 alkaen alasalissa aamun avaus sekä luento ikääntyneen silmäsairauksista Klo 10-13 runsas apuvälinenäyttely, paikalla mm. Aviris oy, Kuulopiiri oy, Kuuloinva oy, KL Support, Kuuloliitto ry, Silmäasema oy, Näkövammaisten Keskusliitto ry, Pohjois-Savon Näkövammaiset ry, Suomen Kuurosokeat ry
Lisäksi kuulolähipalvelua ja silmänpaineen mittausta sekä Ergomoden vaate-esittelyä ja myyntiä.
Aistipäivä on tarkoitettu kaikille ikääntyneille, läheisille, ammattilaisille sekä opiskelijoille.
Kahvio klo 10-11 välisenä aikana lähetystyön hyväksi. Vapaa pääsy. Tervetuloa!
Lisätietoja NKL ry, Senioripalvelut, Johanna Lahtinen p. 050 596 6735.
Keskiviikkona 22.2. klo 10-13 Keskusseurakuntatalon toisessa kerroksessa osoitteessa Yliopistonkatu 12, Jyväskylä.
Ohjelma: Valtuustosali ja yläaula: klo 10-13 Monipuolinen apuvälineiden esittely
Rippikoululuokka: Klo 10-13 Kontrastia kauniisti, ohjattu kierros.
AV-sali: Valon määrän ja värin merkitys arkiaskareissa (klo 10 - 11.30 välisenä aikana 15 min välein 7 esitystä)
Pieni kokoushuone: Swing Apunappi ja kätevä kännykkä. Esittelijänä Teknomummo Tuula Kollanen, 7 esitystä
Salissa luentotilaisuus klo 11.45-13: Tilaisuuden avaus (Tuija Emaus-Etindelle ja Satu Konsti), Kotona asuminen -olemista, tekemistä, asumista vai merkityksellistä elämää (Aila Pikkarainen, tutkija, THM, KM)
Aistipäivä on tarkoitettu kaikille ikääntyneille, läheisille, ammattilaisille sekä opiskelijoille. Luennolla on kirjoitus- ja viittomakielen yleistulkkaus. Kahvio Afrikan kuurojen lasten hyväksi. Vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa!
Kaksitoista lauluntekijää kokeilee jotain uutta: Mitä tapahtuu, kun lauluja luodaan ketjussa? Laulua tehdessään kukin on saanut kuulla vain ketjun edellisen laulun, josta hän on etsinyt itselleen inspiraatiota. Niinpä jokainen ketjun lenkki kääntää tarinan kaaren yllättävään suuntaan. Yleisö temmataan hurjalle matkalle horkasta hämmästykseen.
Lauluntekijöinä lavalla mm. Iiris Brocke, Mikko Kuustonen, Riikka Hänninen ja Katriina Honkanen.
Aika: 1.3.2012 klo 19
Paikka: Savoy-teatteri, Kasarmikatu 46-48, Helsinki
Liput 25/18/15 e ovelta tai lippupalvelusta
p. 0600 10 800 (1,96 euroa/min +pvm)
www.lippupalvelu.fi, www.ketjureaktiokonsertti.fi
Kauan kaivatut jamit järjestetään pitkän tauon jälkeen Majatalo Onnelassa 25.-26.2.2012.
Jammailua on viikonlopun aikana luvassa sekä ohjatusti että vapaamuotoisesti. Kaikenlaiset ja -tasoiset soittajat ja musiikkityylit ovat tervetulleita.
Jamit alkavat lauantaina klo 10 ja päättyvät sunnuntaina klo 15. Opetuksesta vastaavat Mikko Herranen ja Matti Syrjälä.
Osallistumismaksu on Kulttuuripalvelun jäsenille 36 e, muille 64 e. Osallistujat varaavat ja maksavat lisäksi majoituksensa ja ruokailunsa suoraan Onnelaan. Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta osallistuville korvataan matkakulut 20 e ylittävältä osuudelta halvinta matkustustapaa käytettäessä. Ilmoittaudu kulttuurisihteerille 10.2. mennessä. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä instrumenttisi tai jos olet laulaja, toivekappaleesi (1-3 kappaletta joista opettajat valitsevat ryhmälle sopivimmat). Osallistujille toimitetaan ennen jameja harjoitusnauha joka sisältää jameissa soitettavat kappaleet saneltuna. Lisätiedot tanja.rantalainen@kulttuuripalvelu.fi / (09) 3960 5505
Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry
Pe 17.2.2012 klo 10-14 Kastellin kirkon Pappilan kamarilla os. Töllintie 38, Oulu
Ohjelma: Tutustutaan näkövammaisen arkea helpottaviin puolivalmisteisiin ja raakapakasteisiin, kokataan yhdessä, jaetaan keittiöniksejä ja -vinkkejä sekä iloitaan yhdessäolosta
Tilaisuus on maksuton. Otathan oman esiliinan mukaan. Taksilla pääsee ovelle, jossa ohjaajat ovat vastassa. Tervetuloa!
Ilmoittautumisia pyydetään 8.2. mennessä p. (08) 335 009 tai 050 575 4792 Heidi Siira, Näkövammaisten Keskusliitto ry, senioripalvelut. Teemapäivään otetaan mukaan 10 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä.
Tapahtuman järjestävät: Näkövammaisten Keskusliitto ry:n senioripalvelut ja Oulun ev.lut. seurakuntien näkövammaistyö
Vertaisryhmä näkövammaisille, jotka kärsivät alakulosta ja yksinäisyydestä. Ryhmä kokoontuu 8 kertaa keskiviikkoisin alk. 1.2. klo 13-15 Myyrmäen kirkolla, os. Uomatie 1.
Ohjaajina näkövammaistyön diakonissat Terhi Suonsivu ja Tarja Huttunen. Ryhmään otetaan 10 henkilöä, ja paikkoja voi kysyä 6.2. asti. Tiedustelut Tarja Huttuselta p. 040 734 7715.
Helluntaiherätyksen Hyvä Sanoma -palveluiden vammaistoimikunta järjestää kaikille vammaisille avoimen vertaistukiviikonlopun 18.-20.5.2012 Keuruulla helluntaiherätyksen raamattuopistolla.
Tervetulleita ovat kaikki vammaisryhmät kaikista eri kristillisistä yhteisöistä. Olet tervetullut, vaikka et kuuluisikaan mihinkään uskonnolliseen ryhmään. Viikonlopun luennoitsijaksi olemme saaneet Raimo Rahnaston Kokkolasta, ja aiheena on elämä ja yhteys.
Viikonlopun hinta on 126 e vammaiselta henkilöltä ja avustajalta 70 e. Hinta sisältää ruuan ja majoituksen. Voit tulla mukaan myös ilman omaa avustajaa, sillä järjestämme tarpeen mukaan paikalle avustajia.
Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumiset maaliskuun puolessavälissä ilmestyvässä Airut-lehdessä.
Jos kiinnostuit ja haluat jo lisätietoja, soitathan Tarja Varjoselle (050 574 8228) tai Jouko Varjoselle (045 771 03027). Olet sydämellisesti tervetullut!
Helluntaiherätyksen valtakunnallinen vammaistoimikunta/virkistystoimikunta
Yhdistyksemme haastaa muut vammaisyhdistykset pilkkiotteluun. Ottelu käydään Laakonselällä Ylöjärven Antaverkassa lauantaina 3.3. 2012 klo 10-14. Kukin yhdistys voi asettaa kilpailuun jäsenistöstään nimetyt kolmihenkiset joukkueet. Joukkueen yhteissaalis ratkaisee paremmuusjärjestyksen. Saaliiseen hyväksytään kaikki kalat. Kilpailun tukikohtana on loma- ja kurssikeskus Koivupuisto, johon myös muu jäsenistönne ja ystävänne ovat tervetulleita. Kolme parasta joukkuetta palkitaan.
Ilmoittautumiset haastepilkiin 24.2.2012 mennessä Leena Yrjänäiselle, p. 040 729 1053, leenayr@hotmail.com
3.3.2012 klo 10.00 alkaen. Paikka: Loma-ja kurssikeskus Koivupuisto. Osoite: Petäjätie 137 Ylöjärvi.
TsN/liikuntatoimikunta järjestää jo perinteeksi muodostuneen talviliikuntapäivän maaliskuussa Koivupuistossa. Tule ulkoilemaan, kokeilemaan erilaisia lajeja sekä nauttimaan hyvästä seurasta. Houkuttele ystäväsikin mukaan.
Ohjelmassa on mm. lenkkeilyä, pilkkimistä, lumikenkäkävelyä, lykkyä ja ketjufortunaa. Ruokailun hinta 6,5 euroa. Päiväkahvi ja pulla 3 euroa henkilö. Molemmat yhteensä 9,50 euroa. Kerrothan myös osallistutko ruokailuun ja päiväkahviin. Ilmoita myös mahdolliset ruoka-aine-allergiat.
Tilaisuus päättyy päiväkahvin yhteydessä tapahtuvaan palkintojenjakoon noin klo 15. Ilmoittautumiset 24.2. mennessä Leena Yrjänäiselle, p. 040 7291053, leenayr@hotmail.com
Kilpailu käydään 3.3.2012 Näsijärven Laakonselällä, joka sijaitsee Ylöjärvellä. Kilpailukeskus: Loma- ja kurssikeskus Koivupuisto os. Petäjätie 137, 33480 Ylöjärvi. Kilpailuaika on klo 10-14.
Ilmoittautumiset kilpailuun 24.2.2012 mennessä Leena Yrjänäiselle 040 729 1053, leenayr@hotmail.com. Osallistumismaksu 5 euroa/pilkkijä tulee maksaa 24.2. mennessä Tampereen seudun Näkövammaiset ry:n tilille FI0980001901-257056. Viestikenttään teksti "pilkki".
Kilpailussa noudatetaan VAU:n SM-sääntöjä. Luokat: Miehet B1-B4 (vain näkövammaiset), naiset B1-B4 (vain näkövammaiset), miehet yleinen (avoin kaikille), opassarja (yhdistetty miehet + naiset), joukkue (kolme vapaavalintaista pilkkijää samasta yhdistyksestä, avoin kaikille).
Aviris esittelee näkemisen apuvälineitä Iisalmessa ja Kuopiossa helmikuussa järjestettävillä Aistipäivillä. Iisalmen Aistipäivä pidetään ti 7.2.2012 klo 10-13 Seurakuntakeskuksella, osoitteessa Ilvolankatu 14 B. Kuopion Aistipäivä pidetään ke 8.2.2012 klo 10-13 Keskusseurakuntatalolla, osoitteessa Suokatu 22. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy.
Ystävänpäiväkahvit 14.2.2012. Myös tänä vuonna Aviris-myymälässä pidetään ystävänpäiväkahvitilaisuus. Sydämellisesti tervetuloa yksin tai ystävien kanssa nauttimaan tarjoiluista ja mukavasta tunnelmasta ti 14.2. klo 12-16.
Aviris-apuvälinemyymälä Marjaniementie 74, Helsinki P. (09) 3960 4700 aviris@nkl.fi www.aviris.fi
Vähän käytetty, vajaan vuoden vanha puhuva Talk Tech -rannekello, hinta 30 e.
Yhteystiedot: Mikko Hankaankorpi, p. 0400 594 905.
Kengän päälle vedettäviä kumisia kalossimallisia Suojix-liukuesteitä on saatavilla kotiin toimitettuna. Kumiset tyynyt estävät liukastumisen esim. kaupassa kivilattialla. Tossun kantapään ja päkiän alla on yhteensä 24 nastaa.
Keskisuomalaisia Suojix-liukuesteitä on neljää kokoa: lasten koko 24-34 koon kengille, naisten koko (35-39), miesten koko (40-44) ja "tosimiesten" koko (45-48).
Kotiin postitettuna hinta on 35 euroa pari. Tavatessamme pari maksaa 32 euroa. Jos haet minulta kotoa, hinta on 30 euroa. Kaksi paria saa samalla postimaksulla, eli kahden parin lähetys maksaa 35 + 32 = 67 euroa.
Tilauksessasi mainitse: Tilaajan nimi ja puhelinnumero sekä liukuestelähetyksen saajan nimi, kengännumero(t) ja postiosoite. Mainitse myös, haluatko lähetykseen mukaan paperilaskun vai maksutiedot sähköpostiisi ja haluatko maksaa etukäteen, jolloin saat 2 euron alennuksen lähetyksestä ja maksutiedot sähköpostiisi. Suojix-liukuesteilllä on takuu eli vaihto- ja palautusoikeus, jos ne tuottavat pettymyksen muutamassa käyttöviikossa.
Lisätietoa ja tilaukset 050 68691 ja kari.oja@pp.nkl.fi
Kari Ojan kokoelma-tupla-cd sisältää "1988" ja "Vuoden kiertokulku " -cd:t, lähes 50 hänen säveltämäänsä ja sanoittamaansa laulua. Levytykset ovat studio- ja live-äänityksiä vuosilta 1986-1994. Laululuettelo mukana myös pistekirjoituksella.
Hinta 40 e. Jos tilaat levyt 15.2. mennessä, saat ne ilman postimaksua (etu 4 e). Sama etu myös ennakkomaksajalle. Lisätietoa ja tarkemmat maksuohjeet 050 68691 ja kari.oja@pp.nkl.fi
Milloin äänikirjan lukija tavoittaa parhaiten kirjan sisällön ja samalla kuulijan? Välittyykö sisältö paremmin, jos lukija elävöittää tekstiä - vai värittääkö lukija liikaa? Muuttaako nopeasti kehittyvä tekniikka äänikirjaa myös elämyksenä? Asiakaspalautteiden valossa nämä ovat ikuisuuskysymyksiä.
Äänikirjaraati valitsee Vuoden äänikirjan 2012 Celia-kirjaston vuosina 2010-2012 tuottamista uusista äänikirjoista. Palkintoseremonia järjestetään marraskuussa 2012. Vuoden äänikirjan valinnassa kiinnitetään huomiota kirjan ja lukijan väliseen vuorovaikutukseen, eli siihen miten kirja ja lukija kohtaavat. Valintakriteereinä ovat erityisesti toimivuus äänikirjana ja kirjan sisällön välittyminen kuulijalle, missä lukijalla ja hänen ammattitaidollaan on ratkaiseva merkitys.
Te hyvät äänikirjojen käyttäjät voitte vaikuttaa valintaan. Kuunnelkaa äänikirjoja ja tehkää ehdotuksia vuoden äänikirjaksi! Ehdotukset perusteluineen voi lähettää 31.5.2012 mennessä äänikirjaraadille osoitteella (raati@thplst.nkl.fi) tai Näkövammaisten Keskusliiton Kirjasto-keskustelualueelle (kirjasto-keskustelu@thp.nkl.fi) tai suoraan Celia-kirjastoon (palvelut@celia.fi) tai piste- tai mustavalkopostina (os. Celia-kirjasto, Palvelut, PL 20, 00030 IIRIS) tai puhelimitse kirjaston asiakaspalveluaikoina (09) 2295 2200 (suomenkielinen asiakaspalvelu) tai (09) 2295 2230 (ruotsinkielinen asiakaspalvelu)
Tervetuloa vaikuttamaan! Äänikirjaraati
Airut 5/2012 ilmestyy 1.3.2012 Ilmoitukset viim. 10.2.2012
Airut 6/2012 ilmestyy 16.3.2012 Ilmoitukset viim. 27.2.2012
Ilmoitukset jätettävä ilmoitettuna päivänä klo 15.45 mennessä, mielellään sähköpostitse airut@nkl.fi
Ilmoitukset jätettävä ilmoitettuna päivänä klo 15.45 mennessä, mielellään sähköpostitse airut@nkl.fi. Toimituksella on oikeus muokata lehden aineistoja ja käyttää lehden juttuja www-sivuillaan. Toimitus ei vastaa tilaamatta jätetyn aineiston säilyttämisestä tai palauttamisesta. Lehdessä ei julkaista voimakkaasti poliittisia tai uskonnollisia kirjoituksia.
-Näkövammainen äiti haluaa selvitä itse
- Kesälajien urheilijat saivat apurahoja
Kannen kuva Juha Tuomi / Rodeo Kuvateksti Näkövammaiset äidit kokevat helposti psykososiaalista stressiä
Tiesitkö, että Näkövammaisten Airut ilmestyy neljänä eri versiona?
Airut ilmestyy paitsi perinteisenä paperilehtenä, myös Daisy-äänitteenä, pistekirjoituksella ja elektronisena tekstiversiona. Lisäksi verkkolehti Airuesta voi lukea lehden parhaat palat.
Näön huonontuessa voi tulla ajankohtaiseksi muuttaa Airuen versio itselle paremmin sopivaksi. Muutokset voi tehdä joko puhelimitse (09) 3960 4656 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen lehtitilaus@nkl.fi.
Airuen tekstiversion voi lukea tai kuunnella puhesyntetisaattorin avulla osoitteessa http://thp.nkl.fi/galleria/julkaisut/airut/tekstiver.htm
** ** **
Verkkolehti Airuen löydät osoitteesta www.nkl.fi/fi/etusivu/airut